Kriisistä uuteen todellisuuteen - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Kriisistä uuteen todellisuuteen

Helsingin Sanomien politiikantoimittaja soitteli läpi oppositiopuolueet ja kyseli, millaista on tehdä oppositiopolitiikkaa poikkeusoloissa. Tällaisena aikana kun kuitenkin kaivataan kansakunnan yksituumaisuutta ja luottamusta päätöksiä toimeenpaneviin tahoihin. Joissakin maissa poikkeuslait vievät opposition entistä ahtaammalle, toisissa kriisin strateginen johto on delegoitu virkamiehille.

Meillä parlamentarismi on toiminut, joskin yhteisymmärryksessä keinovalikoimaa on puolin ja toisin supistettu. Oppositio on pääsääntöisesti tukenut hallitusta koronakriisin vaatimissa akuuteissa toimissa kuten valmiuslain ja siihen liittyvien asetusten voimaansaattamisessa.

Mielestäni viisas oppositio ei kuitenkaan lakaise epäkohtia tai ministeriöiden epäonnistumisia maton alle vaan sparraa hallitusta parempiin suorituksiin.

Esimerkiksi Kristillisdemokraatit on nostanut esille liian hitaan ja vähäisen testaamisen, suojavarusteiden puutteet ja sekoilun niiden hankinnassa ja ohjeistuksessa, työttömyys- ja yritystukien myöntämisen hitauden ja kohdennuksen ongelmat sekä varoittaneet avaamasta yhteisvastuun velkapiikkiä EU:ssa.

Viisas hallitus puolestaan ottaa virheistä opiksi, ja pitää opposition ajan tasalla aikeistaan.

Ihmishenkien suojaaminen on ykkösprioriteetti, mutta samalla on minimoitava rajoitustoimien taloudellisia vaikutuksia.

Toimeentulonsa menettävät yksityiset ihmiset ja yritykset tarvitsevat välittömästi tukea päästääkseen vaikean tilanteen yli. Edessä voi silti olla konkurssiaalto ja pitkäaikaiset kielteiset vaikutukset työllisyyteen. Myös maatalouden lomitusjärjestelmän toimiminen ja kausityöntekijöiden saatavuus ovat elintärkeitä huoltovarmuuskysymyksiä.

Vain pyrkimällä olemaan toimenpiteissä askeleen edellä pystymme torjumaan pahimpia skenaarioita niin terveydelle kuin taloudelle.

Kriisistä ulostulo ja pitkän aikavälin toimet ovat kuitenkin hallituksen varsinainen koetinkivi, ja se haastaa jo nyt parlamentaarista yksituumaisuutta. Viime päivinä on noussut huoli, ettei hallitus tunnu heräävän kriisin jälkeiseen uuteen todellisuuteen.

Kansantalous on elvytettävä kestävään nousuun, työllisyyttä edelleen parannettava ja julkinen talous sopeutettava. Suomen taloutta heikentävät rakenteelliset haasteet eli ikääntymisestä aiheutuvat sote-menopaineet ja vauvavajeesta johtuva työvoiman väheneminen eivät ole koronan myötä minnekään kadonneet.

Tässä tilanteessa hallitus pitää kynsin hampain kiinni monista lempihankkeistaan, kuten oppivelvollisuuden kategorisesta jatkamisesta, ja yrityksille ja julkiselle taloudelle miljardikustannukset tuovasta sukupuolineutraalista henkilötunnusuudistuksesta.

Tulopuolikin on heikoilla, kun hallitusohjelman niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit, joista monet ovat kyllä ihan tavallista julkisen talouden pysyvää menonlisäystä, oli tarkoitus hoitaa valtion omaisuuden myynnillä. Pörssikursseista on sen verran sulanut pois, ettei myyminen olisi mitenkään järkevää.

Mahdollisesti orastavaa talouskasvuakaan ei pidä vasemmistohallitusten perinteisellä keinolla eli kovilla veronkiristyksillä turmella.

Sen sijaan välttämättömiä ovat rakenteelliset uudistukset niin sotessa kuin sosiaaliturvassa, pysyvien julkisten menonlisäysten karsinta ja työelämän uudistukset kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Viime laman opetus on se, että vaikeinakin aikoina on uskallettava panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.

Samoin erityisen tärkeää on panostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Meillä ei ole varaa yhdenkään lapsen syrjäytymiseen. Nämä lapset ovat pienenevien ikäluokkien Suomessa ne, jotka joutuvat koronavelatkin aikanaan maksamaan.

Kirjoittaja on kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Kansantalous on elvytettävä kestävään nousuun.

Lue lisää

Ihmisten oma aktiivisuus ja toimiva kolmas sektori pelastivat koronakamppailun, kertoo tuore barometri

Hei, me muutetaan historia!

IMF ennustaa koronan koettelevan odotettua kovemmin maailmantaloutta: kutistuu tänä vuonna 4,9 prosenttia

Koronaepidemia on lisännyt lasten ja nuorten syrjäytymistä ja heikentänyt perheiden hyvinvointia – työryhmä kaipaa suunnitelmaa asioiden korjaamiseksi