Poikkeuksellinen äitienpäivä vaati luovuutta - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Poikkeuksellinen äitienpäivä vaati luovuutta

Kun omaa äitiä ei pääse rajoitusten vuoksi tapaamaan, muistetaan rakasta uudella tavalla. Halauksia on silti ikävä, kirjoittaa Sari Hyvärinen.

Lapset yrittävät olla mahdollisimman hiljaa valmistellessaan aamiaista keittiössä useampi tunti äidin oikean heräämisajan jälkeen. Äiti on jo ollut jalkeilla, puuhaillut omiaan ja mennyt takaisin petiin, kun on kuullut lasten alkavan heräillä. Nyt hän kuulostelee keittiön kolinaa ja kiivasta mielipiteidenvaihtoa. Pitäisikö nousta ja mennä katsomaan, mikä purkki siellä tipahti? Ei ehkä, ellei sanaharkka ylly riidaksi asti.

Tähän saakka äitienpäiväaamu noudattaa vuosien tuttua, ihanaa kaavaa. Paras hetki on se, kun lapset ovat unohtaneet riitansa, avaavat varovasti makuuhuoneen oven, tuovat huojuvasti tarjottimella kahvia, appelsiinimehua, jotain syötävää (sisältö ja koostumus vaihtelevat vuodesta toiseen) ja esittelevät liikuttavat, itse tehdyt korttinsa. Jopa teinipoikakin jaksaa, ja uhmaikäinen tänttähäärä, väkertää jotain paperilappua äitienpäivän kunniaksi.

Halaukset, äidin niellyt liikutuksen kyyneleet, aamiaisen nauttiminen, lasten iloinen ja innostunut pölpötys. Valkovuokkoja joko on tai ei ole, rutistuneita, maljakossa tai vain piha täynnä.

Kuinka monessa perheessä tässä kohtaa lähdetään perinteisesti äidin tai isoäidin luokse? Kyläillään, oikein kunnolla? Kokoonnutaan suvun voimin kunnioittamaan matriarkkaa? Tai tavataan ravintolassa, kaikki yhdessä äitienpäivälounaan merkeissä?

Kuinka moni soittaakin sen sijaan tänä vuonna videopuhelun? Kuinka moni yksinäinen äiti muistelee lapsiaan pala kurkussa ilman minkäänlaista yhteydenottoa, toivoen turhaan jotain muistamista? Entä kuinka moni uhmaa rajoituksia ja pitää kiinni traditioista, tapaa kasvotusten ja halaa, turvaväleistä viis?

Oma äiti on autoton eikä pääse hakemaan postista pakettia. Piti olla luova. Onneksi paikalliset pienyrittäjät palvelevat huikealla tavalla ja kukkakauppias kipaisi naapurissaan olevaan kirjakauppaan hakeakseen juuri sen kirjan, jonka halusin äidille tänä äitienpäivänä antaa.

Kirja kulkeutuu äidin luokse, äitienpäivänä, kukkakimpun ja sanellun kortin kera. Aamulla orvokkini tummasilmää äidille laulaen videopuheluna, iltapäivällä vielä varmistusta lahjan perillesaapumisesta. Voihan äitiä tietysti muistaa näinkin.

Lähdemme lasten kanssa retkelle. Äitienpäivä puuhakkaaksi yhdessä niin, ettei ehdi muistaa tilanteen olevan poikkeuksellinen. Vaikka moni asia muuttuu paremmaksi tämän kriisin tuoman kasvun myötä, toivon pian sosiaalisen läheisyyden tarkoittavan videopuheluiden lisäksi myös kasvokkain keskustelua. Yhteisiä ruokailuja. Ja ennen kaikkea hyväätekeviä halauksia, paljon.

Kirjoittaja on äiti, äiti, äiti ja tytär.

Lue lisää

Suomessa ei yhtään uutta koronaan liittyvää kuolemaa – toinen päivä peräkkäin

Ruotsissa 77 uutta koronakuolemaa, viranomaiset sanovat uusien kuolemantapausten määrän olevan laskussa

Yhdysvalloissa jättiyllätys: 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa toukokuussa

Saksan teollisuuden tilaukset syöksyivät huhtikuussa ennätysluisuun – pahin lukema lähes 30 vuoteen