Koronalaskun kuittaajia etsitään jo - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Koronalaskun kuittaajia etsitään jo

Kun koronalaskun kuittaajia etsitään, elinkeinoelämän on syytä muistaa vastuunsa. Yritysten ja niiden omistajien verotus nousee takuuvarmasti tuolloin esille, aivan perustellusti.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen hoivatoimet ovat vakuuttaneet suomalaiset. Myös rajoitusten purku tuntuu nyt kansalle maistuvan. Hallituksen näkökulmasta pahin on kuitenkin vasta edessä, kun kriisin hoidolle ja yritysten miljardituille aletaan etsiä maksajia.

Toistaiseksi hallitus ei ole todennut taakanjaosta julkisuuteen mitään. Akuutin kriisin hoitaminen vie edelleen kaiken ajan ja energian. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) epäkiitollinen tehtävä on ottaa yritystuista osumaa päivästä toiseen.

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää yritysten tukemista epäonnistuneena (MT 30.4). Erityisesti Business Finlandin kautta julkisuudesta tunnetuille yrittäjille jaetuilla kymmenien tuhansien tuilla on huono kaiku.

 

Huomiota herättävää on myös tuettujen yritysten nurina. Muun muassa majoitus- ja ravitsemusalan edunvalvoja Timo Lappi piti hallituksen tukiohjelmaa täysin riittämättömänä ja isoja yrityksiä syrjivänä (YLE 6.5.).

Tosin kauppakamarien tuoreen selvityksen mukaan neljännes yrityksistä oli tyytyväisiä hallituksen taloustoimiin koronan osalta. Tyytymättömiä yrityksiä oli tässäkin selvityksessä yli puolet (MT 6.5.).

Hyvinvointivaltiota ja sen etuisuuksia menneinä vuosina armottoman kovaa iskeneellä elinkeinoelämällä onkin nyt itsetutkiskelun paikka.

 

Harvoja nykyistä tuentarvetta kriittisestikin käsitelleitä liike-elämän edustajia on Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Elinkeinoelämän keskusliiton varapuheenjohtajan mukaan yritysten ei ole syytä hakea tukea valtiolta, jos ne eivät sitä tarvitse (Yle 29.4.).

Vaikka yritysten tukeminen on koronakriisin aikana välttämätöntä massatyöttömyyden ja taloudellisen laman välttämiseksi, kannattaa katsoa myös tuleviin vuosiin. Kun Suomen talous taas elpyy ja yritykset tekevät voittoa, on syytä muistaa, kuka niitä tuki hädän hetkellä.

 

Kun koronalaskun kuittaajia etsitään, elinkeinoelämän on syytä muistaa vastuunsa. Yritysten ja niiden omistajien verotus nousee takuuvarmasti tuolloin esille, aivan perustellusti.

Maksajien parijono on joka tapauksessa liian lyhyt. Harvat hyvätuloiset suomalaiset joutuvat varmasti jonon kärkeen. Kovin paljon heidän varaansa ei voi enää laskea. Sen verran kovaa ansiotulojen verotus jo nyt on.

 

Maksajien joukosta itsensä löytää lähes jokainen suomalainen. Ilman sosiaalietuuksien leikkauksia ja veronkiristyksiä tulevista vuosista on vaikea selvitä.

Pahinta on, että Suomen talouden toipuminen itsessään ei riitä. Viennistä riippuvalle pienelle kansantaloudelle vahvasti velkaantuneiden Italian ja Espanjan pystyssä pysyminen on tuiki tärkeää. Jos ne romahtavat, Euroopan kysynnästä lohkeaa iso pala.

Myös Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin toimista kannattaa nyt kiinnostua. Koko euroalueen osalta EKP:n kyky ostaa vaikeuksissa olevien maiden velkapapereita on kaikki kaikessa. Ilman EKP:n massiivista tukea Eurooppa ei koronasta selviä.

Hyvä kysymys on, kuka nämä tuet aikanaan maksaa. Vai uskotaanko asia ajan ja inflaation hoidettavaksi.

Vaihtoehdoista aika on armollisempi.

Inflaation päästäminen valloilleen kouraisee säntillisiä säästäjiä. Saksa, Suomi ja muut pohjoiset jäsenvaltiot kestävät tätä huonosti.

Lue lisää

Ääripäät laskussa presidenttikisassa

Matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntä on edelleen heikkoa – alan järjestö vaatii lisää rajoitusten purkuja

Vappu­satanenkin oli vaali­huijaus

Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari haluaa valjastaa diplomaatit vientityöhön – "Meillä on erinomaisia suurlähettiläitä tehtävään"