Julkinen ja yksityinen sektori kamppailevat koronakriisissä – järjestöjen asema korostuu - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Julkinen ja yksityinen sektori kamppailevat koronakriisissä – järjestöjen asema korostuu

Iiro Jussila: "Järjestötoiminta perustuu voimien yhdistämiseen."

Koronapandemia korostaa kansalaisyhteiskunnan roolia, kun taloudelliset takaiskut heikentävät yksityisen sektorin toimintakykyä ja julkisen sektorin resurssit kohdistuvat kriisinhallintaan.

Kansalaisyhteiskunnalla ja sen toimijoilla on tärkeä rooli yhteisöjen kestävyyden turvaamisessa ja kehittämisessä. Järjestötoiminta synnyttää verkostoja, kehittää yhteisöjen kykyä selvitä muutoksista ja voimaannuttaa yksilöitä monin tavoin.

Järjestöissä eletään ristiriitaista aikaa, sillä niiden tuottamien yleishyödyllisten ja muiden palveluiden tarve kasvaa, mutta resurssit niukkenevat. Kriisi koettelee myös niiden toimintakykyä.

Sosiaalista etäisyyttä koskevat määräykset ja suositukset tuovat haasteen inhimillisten voimavarojen yhdistämiselle. Samaan aikaan toiminnan rahoitus on uhattuna, kun perinteiset julkiset rahoituslähteet sulkeutuvat ja tummat pilvet liikkuvat yksityisen rahoituksen ylle.

Nyt tarvitaan järjestöissä strategisen johtamisen osaamista. Kykyä ylläpitää järjestön ja sen toimintaympäristön välistä vuoropuhelua tavalla, joka kestävästi edistää järjestön toiminnan vaikuttavuutta. Hyvä strategia auttaa kokoamaan tarvittavat voimavarat, sovittamaan ne yhteen tehokkaasti ja synnyttämään yleistä hyvää halutulla osumatarkkuudella.

Kehittyvät kyvyt ratkoa kunkin sydäntä lähellä olevia yhteiskunnallisia ongelmia sekä houkuttaa mukaan uusia ihmisiä ja rahoitusta palkitsevat kaikkia järjestötyöhön osallistuvia.

Järjestötoiminta perustuu voimien yhdistämiseen. Myös strategisen johtamisen kehittämisessä järjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä. Pohtia yhdessä strategisen johtamisen kysymyksiä ja löytää niihin yhdessä ratkaisuja.

Tätä työtä kannattaa tehdä asiantuntijoiden tuella, mutta kuitenkin muistaen, että yritysten strategisen johtamisen opit eivät ole suoraan sovellettavissa järjestöihin.

Koronapandemian aikana ja sen jälkeen on hyvä tähyillä myös maailmalle. Viime kuukausina on tapahtunut globaali digiloikka, joka avaa uusia mahdollisuuksia järjestöjen maailmanlaajuiselle yhteistyölle. Tähän on hyvä varautua strategioissa, ja toisaalta hyödyntää mahdollisuudet jakaa strategisen johtamisen parhaita käytänteitä maailmanlaajuisesti.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja.

Lue lisää

Brasilia ohitti Italian koronakuolemien määrässä – maassa jälleen uusi päivätason ennätys uhreja

Ruotsin ruokaturva ei riipu Suomesta

Kävisikö kokonaisarvio EU:n elpymisrahastosta?

PTT:n toimitusjohtaja vaihtuu, Iiro Jussila jättää tutkimuslaitoksen