Kolumni

Suomen rajanaapuri on sotia käyvä maa

Hienoa on, että suomalais-venäläinen rajankäynti voidaan nykyään hoitaa sopuisasti maanmittauksen ammattilaisten virkatyönä.

Pertti Paasion (1939–2020) huumorintaju ja nopea oivalluskyky nousivat esiin monissa haastatteluissa, joissa muisteltiin vastikään kuollutta valtiomiestä.

Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva kertoi tapahtuman ajalta, jolloin sosiaalidemokraatti Paasio oli ulkoministeri.

Paasio oli vierailulla Yhdysvalloissa. Kansallisella lehdistöklubilla Washingtonissa hän piti esitelmän Suomen ulkopolitiikasta ja vastasi toimittajien kysymyksiin. Näin Kanerva kertoi Ylen haastattelussa:

”Toimittaja kysyi Paasiolta: ’Eikö Suomen tragedia ole pelkistettävissä siihen, että teillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Neuvostoliiton suuntaan?’ Paasio vastasi: ’Se se vasta tragedia olisi, jos sitä rajaa ei olisi.’”

Totta.

Suomen ja Venäjän välisen rajan pituus päivitettiin asiakirjoihin vuonna 2018, kun eduskunta hyväksyi uusimman rajankäynnin tuloksen.

Rajan virallinen pituus on nyt 1 343,6 kilometriä.

Hienoa on, että suomalais-venäläinen rajankäynti voidaan hoitaa sopuisasti maanmittauksen ammattilaisten virkatyönä. Toisenlaisiakin aikoja on ollut, niihin ajatukset kääntyivät kaatuneitten muistopäivänä eilen sunnuntaina.

Traagista on, että koordinaattien ja karttojen päivitys osoitti Suomen itärajan 20 kilometriä pitemmäksi kuin siihen asti oli luultu.

Rajanaapurimme päivitti itsensä vuonna 1991. Neuvostoliitto lakkasi olemasta, Suomen itänaapuriksi tuli Venäjä.

Nimi muuttui. Moni muu asia pysyi. Itärajamme takana on yhä suurvalta, joka on hampaisiin asti aseistautunut.

Ja aivan kuin Neuvostoliitto, myös Venäjä on valmis käyttämään aseitaan.

Amnesty International julkisti viikko sitten selvityksensä sotatoimista Syyriassa.

Ihmisoikeusjärjestön tutkimus sisältää vahvoja todisteita, että Venäjän joukot ovat Syyriassa osallistuneet kansainvälisen oikeuden vastaisiin iskuihin.

”Syyrian ja Venäjän joukot ovat pommittaneet alkuvuoden aikana muun muassa kouluja sekä sairaaloita, jotka ovat YK:n kiellettyjen kohteiden listalla”, Amnesty raportoi.

Syyria oli yksi puheenaihe maaliskuun kolmantena päivänä, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Mäntyniemessä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin.

”Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Lavrov kävivät vakavan keskustelun Syyrian ja Idlibin tilanteesta ja sen aiheuttamasta humanitaarisesta hädästä. Presidentti Niinistö totesi, että siviilien kärsimysten välitön lopettaminen on välttämätöntä”, kertoo uutinen presidentin kanslian sivuilla.

Tällä hetkellä Syyriassa ei sodita. Turkki ja Venäjä sopivat tulitauosta maaliskuun viidentenä päivänä.

Syyrian sotaan Venäjä on osallistunut aktiivisesti vuodesta 2015.

Venäjä on sotatöissä myös Itä-Ukrainassa. Siellä aseet alkoivat puhua keväällä 2014.

Venäjä aseistaa ja tukee muutenkin Itä-Ukrainan separatisteja, jotka taistelevat Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan. Venäjä kiistää osallisuutensa. Vuosien mittaan on silti esitetty todisteita sen suorastakin osallistumisesta Itä-Ukrainan sotaan.

Yli kuusi vuotta on kulunut myös siitä, kun Venäjän vihreät miehet anastivat Krimin niemimaan Ukrainalta.

Esimerkiksi Euroopan unioni on tuominnut Krimin miehityksen.

Venäjä vähät välittää.

Venäjä on toista maata. Silti - ja siksi - sen toimia kannattaa Suomessa seurata tarkasti.

Esimerkiksi 1 343,6 kilometrin vuoksi.

Lue lisää

Presidentti Niinistö pitää erityisesti pääkaupunkiseudun koronatilannetta hälyttävänä, kehottaa blogissaan ihmisiä kurinalaisuuteen

Ilkka-Pohjalainen: Presidentti Niinistö huolissaan ajattelusta, että velkojen takaisinmaksusta voisi livetä

Pomminkeltaisia vaatteita ja olympiavuoden huumaa – kansallispuvuissa näkyvät historian myllerrykset

Saarikko tukee jääkiekkoliittoa päätöksessä Valko-Venäjän MM-kisoista: "Valmistelussa EU-tason ministereiden kannanotto siitä, että kilpailuja ei järjestettäisi Valko-Venäjällä"