Kolumni

Lauhtuvat talvet vaativat metsänomistajalta yhä enemmän tarkkuutta korjuuvaurioiden ehkäisemiseksi

Viime talvi oli ennätyksellisen lauha lähes koko maassa. Ainakaan viimeisimmän sadan talven aikana Suomessa ei ole ylletty yhtä korkeaan koko maan keskilämpötilaan.

Metsissä leudot kelit johtivat paikoin vaikeisiin korjuuoloihin. Maan märkyyden takia hakkuita keskitettiin kovemmille maille, osin kesäkohteisiin.

Koneyrittäjille tilanne on ollut erityisen hankala, kun koneita on jouduttu seisottamaan kantavien leimikoiden puutteessa. Sopivia kohteita valitessa on varmasti sattunut myös virhearvioita, jolloin korjuujälki on kärsinyt.

Hankalia korjuukelejä ja korjuujälkeä on syytä pohtia tarkemmin, sillä mennyt talvi saattaa olla esimakua tulevaisuudesta.

Hakkuista johtuvat maasto-, runko- ja juuristovauriot ovat yleistyessään ongelmallisia etenkin kuusikoiden harvennuksissa sekä jatkuvan kasvatuksen kohteissa.

Korjuuvauriot altistavat jäljellejäävää puustoa juurikäävälle, jonka vuotuiset vahingot arvioidaan jo nyt noin 50 miljoonan euron suuruisiksi. Korjuuvauriot hidastavat myös puuston kasvua ja lisäävät tuulituhoja ja laatuvikoja, jolloin seuraavan hakkuun tulovirta pienenee. Lisäksi ne heikentävät metsän virkistysarvoa.

Tulevaisuudessa metsänomistajan kannattaa leimikoissaan olla entistä tarkempana korjuujäljen suhteen. Sopivat korjuuolot on syytä ottaa puheeksi jo silloin, kun puukauppaa hierotaan.

Hakkuun jälkeen huomio kannattaa kiinnittää harvennustiheyden lisäksi runkojen ja juuriston näkyviin vaurioihin sekä ajourien painumiin. Tarpeen vaatiessa vahinkoihin voi pyytää ulkopuolista arviota.

Onneksi kehitteillä on työkaluja, jotka auttavat sopeutumaan märempiin korjuuoloihin. Säätyö-tutkimushankkeessa Ilmatieteen laitos on kehittänyt ennustetta, joka kuvaa maan pintakerroksen kosteutta ja sen kehittymisestä.

Metsäteho puolestaan etsii keinoja hyödyntää tätä ennustetta korjuun suunnittelussa. Jatkossa on tavoitteena työkalu, joka auttaa hakkuukoneen kuljettajaa sijoittamaan ajourat vallitsevat olosuhteet huomioiden kantavimpiin maastonkohtiin.

Metsäsektori tarvitsee uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla toimintaa voidaan muokata muuttuviin säihin sopivimmiksi. Tämä vahvistaa metsien ja niihin pohjautuvan sektorin elinvoimaisuutta tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäekonomisti.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäekonomisti.

Lue lisää

Talvien leudontuessa Suomen lintukanta monipuolistuu – muutos ei ole yksinomaan hyvästä

Metsitystueksi vahvistui 1 000–2 000 euroa ja hoitopalkkioksi 900 euroa hehtaarilta

Lintukuvaaja seuraa talvien muuttumista aitiopaikalta: "Muutos on ylivoimaisesti nopeampaa mitä se on ikinä ollut, eivätkä eläimet ehdi sopeutua siihen"

Kokoomuksen Orpo Uutissuomalaiselle: Liikennepolttoaineiden verotus on nyt tapissa – torjuu veronkorotukset tällä ja ensi vaalikaudella