Kärsivällisyyttä työkaverit – Perhe-elämästä paljastuu verkon takaa enemmän kuin koskaan toimiston kahvihuoneissa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Kärsivällisyyttä työkaverit – Perhe-elämästä paljastuu verkon takaa enemmän kuin koskaan toimiston kahvihuoneissa

Oma paluu toimistoarkeen ei ole vielä hetkeen ajankohtaista, mutta lasten koulunpenkille paluu pisti jo vähän miettimään, että millaista se tulee olemaan. Ympärivuorokautinen yhteis­elo jälkikasvun kanssa on saattanut jättää jälkensä. Jännittää jo nyt, että osaako sitä enää olla ihmisten ilmoilla.

Viimeisen kahden kuukauden aikana olen nimittäin rutinoitunut ihan uusiin asioihin. Eivätkä kaikki uudet asiat välttämättä ole ihan toimistokelpoisia tapoja, mutta kumman tiukkaan ne ovat jo näin lyhyessä ajassa tarttuneet.

Olen jo nyt pahoillani, jos huutelen vessasta tulevien työkavereideni perään, että “muistithan pestä kädet!”. Tai jos lounaalla käsken useampaan otteeseen keskittymään vain omaan syömiseen. Tulevat täysin automaatiolla suoraan selkärangasta nämä tätä nykyä.

Epäilyttää myös, että olen menettänyt omat pöytätapani lopullisesti. Lounaat ovat olleet välillä vauhdikkaita hetkiä kaiken muun keskellä. Oma ruokailu on ollut enemmänkin sapuskan lappamista suuhun kuin miellyttävä tauko työn­tekoon. Tämän seurauksena roiskeita on jatkuvasti sylissä tai rinnuksilla. Lasten mielestä minulle pitäisi hankkia kaukalolla varustettu ruokalappu.

Saatan myös vastata neuvoa kysymään tuleville kollegoille apteekin hyllyltä -vastauksena, että et saa tai et voi. Toivon kärsivällisyyttä. Ja malttia kysyä sama asia uudelleen – ehkä toisella kerralla ymmärrän kuka kysyy ja kuuntelen myös kysymyksen loppuun.

Kun jälleen pidämme palavereita ihan kasvokkain, niin pyrin siihen, etten kesken palaverin harrastaisi välihuuteluja naapurihuoneeseen (tai sinne vessan suuntaan). Lupaan ainakin yrittää parhaani asian kanssa, mutta voi hetki mennä oppia taas konttoritavoille.

Toimistolle palaaminen jännittää, mutta ehkä vähän myös nolottaa. Olemme päätyneet verkkoyhteyksien takaa paljastamaan perhe-elämistämme enemmän kuin koskaan olisimme jakaneet kahvihuoneissa.

Toki iso osa paljastelusta on tapahtunut vahingossa. Minä en ainakaan ole muistanut joka kerta sammuttaa mikrofonia, kun olen ohjeistanut perheenjäseniä kesken palaverin. Se johto, jota käskin kesken eräänkin Teams-puhelun olla laittamatta suuhun, se oli kuulokkeiden johto, ei sentään mikään sähköjohto.

Toki voi olla, että näillä näkymin elokuussa tapahtuvaan toimistolle palaamiseen mennessä olen jo ehtinyt poisoppia näistä tavoista. Kovin toiveikas en sen suhteen ole, sillä edessä on vielä pitkä kesäloma perheen kesken ennen uudenlaista arkea työkavereiden kanssa.

Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton tiedottaja.

Lue lisää

Intia ilmoitti kuuden miljoonan koronatartunnan ylittymisestä

Suomessa 61 uutta koronavirustartuntaa

Kausityövoiman byrokratia tuskastuttaa perunayrittäjää – "pitäisikö työt tilalla lopettaa ja lähteä jonottamaan tunnistautumisaikaa"?

Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitus Ruska 20 alkaa – harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja