Rajoitteita puretaan ja se pelottaa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Rajoitteita puretaan ja se pelottaa

Osa meistä tulee hyödyntämään "uusia" vapauksiaan muita innokkaammin, sillä viruksen uhkaan suhtaudutaan eri tavoin.

Viime viikolla satakunta siilinjärveläistä koululaisia livahti välitunnilla Halpa-Halliin. Oppilaat eivät noudattaneet riittäviä turvavälejä ja kaupasta soitettiin koulun rehtorille. Tapaus huomioitiin muun muassa Iltalehden verkkosivuilla julkaistuna pikku-uutisena. THL;n tiedon mukaan Siilinjärvellä on tähän mennessä varmistettu nolla koronavirustapausta, mutta rajoitustoimista lipsuminen riitti silti ylittämään uutiskynnyksen.

Viimeistään koulujen avaaminen muutti suuntaa, johon Suomessa koronaepidemian hoidossa kuljetaan. Toista kuukautta seurasimme tiedotustilaisuuksia, jossa poliitikot, viranomaiset ja asiantuntijat latelivat vakavan näköisinä listoja uusista rajoituksista.

Rajoitettu elämä oli ja on raskasta, mutta tietyssä mielessä rajoituksia kohti oli helppo kulkea yhtä jalkaa. Päättäjät tekivät parhaaksi katsomiaan ratkaisuja kansallisen edun nimissä. Kansalaisten itsenäiselle harkinnalle annettiin vähän tilaa – tai tarvetta.

Rajoitusten purkaminen palauttaa liikkumavaraa ja lisää mahdollisuutta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Osa meistä tulee hyödyntämään "uusia" vapauksiaan muita innokkaammin, sillä viruksen uhkaan suhtaudutaan eri tavoin.

Tämä on omiaan aiheuttamaan paheksuntaa ja jännitteitä.

Miten välttää perheriita tilanteessa, jossa yksi olisi lähdössä ravintolaan tai pieneen yleisötapahtumaan, ja toinen vastustaa ajatusta ehdottoman jyrkästi? Pitääkö kotitalouden sosiaalisia suhteita alkaa palauttaa huolettomimman vai varovaisimman jäsenen ehdoilla?

Tähän saakka viruskäyrät ovat painuneet Suomessa maltillisesti alaspäin, sillä rajoitukset ovat olleet voimassa ja niitä on toteltu. Yhteiskunnan avautuminen johtaa väistämättä tartuntojen lisääntymiseen. Esimakua saa niistä kouluista, joiden oppilaat ja henkilökunta on asetettu karanteeniin korona-altistumisten vuoksi.

"Jokainen päättäköön itse" ei välttämättä ole paras neuvo, kun omalla toiminnalla voi aiheuttaa lähimmäisilleen vakavan tartuntataudin riskin. Nyt valinnanvaraa on joka tapauksessa annettu. Siksi sääntöjen muuttuminen suosituksiksi voi alkaa tuntua uudella tavalla ahdistavalta.

Kulkutaudit ovat viheliäisiä vitsauksia, sillä ne opettavat suhtautumaan toisiin ihmisiin uhkana ja mahdollisena tartuttajana. Siksi ei ole yllättävää, että monessa perheessä lapset eivät palanneet kouluihin. Tartunnan välttämisen ohella kotiin jäämisessä on myös tärkeä psykologinen ulottuvuus.

Tiukkojen rajoitusten aikana turvaa ja läheisyyttä on ollut vaikea saada muilta kuin samassa taloudessa asuvilta. Koti voi kuitenkin tuntua vähemmän turvalliselta, kun joku tai jotkut perheenjäsenet poistuvat sieltä julkiseen tilaan vieraiden ihmisten seuraan monta kertaa viikossa.

Yhteiskunnat meillä ja muualla alkavat näyttää avautumisen merkkejä ja liikkumisesta tulee jälleen hieman vapaampaa. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että elämästä tulisi vapautuneempaa. Niin kauan kun elämme vailla koronaan tehoavaa lääkettä tai rokotetta, joudumme olemaan varuillamme mahdollisen tartunnan vuoksi.

Kestää kauan, että osaamme jälleen suhtautua vieraisiin ihmisiin muunakin kuin vian uhkana.

Lue lisää

Suomessa todettu 24 uutta koronavirustartuntaa

VR lopettaa toistaiseksi lipunmyynnin kaukojunissa – syynä koronavirus

Italia avaa rajansa eurooppalaisille

Tutkijaryhmä suosittelee maskien käyttöä koronapandemian tukahduttamiseen