Kylvötyöt poikkeusoloissa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Kylvötyöt poikkeusoloissa

Nyt on toimittava, kun on terveenä ja koneet toimii.

Talvella tuli pariin kertaan mietittyä kannattaako tänä keväänä kylvää ollenkaan. Maaliskuun 28. päivänä Uudenmaan raja meni kiinni. Olin epidemia-alueella ja maatilani rajan toisella puolella. Vaikka rajoitus ei olisi viljelijää estänyt, pisti se miettimään viljelyvaihtoehtoja. Koronan vaikutukset ruokamarkkinoihin ovat vaihdelleet.

Lisäksi talvella MTK:n peltokasvivaliokunta totesi moneen kertaan, ettei viljaa juuri kannattaisi kylvää, koska hinnat ovat niin huonot. Poikkeuksellisen huonoja hinnat eivät sinänsä olleet, kylvöjen järkevyyttä tulisi miettiä joka vuosi.

Alkoi kuitenkin näyttää, että nyt ei ole välivuoden paikka viljelystä. Vaikka satoennusteet povaavat suurta satoa, on epävarmaa, millaisessa maailmassa satoa korjataan. Jääkö satoa jossain päin maailmaa peltoon tai muuttuvatko totutut kaupparakenteet.

Viljelijöitä kannustettiin kevään aikana etenkin öljy- ja valkuaiskasvien viljelyyn. Päätin siten lisätä rypsialaa parilla hehtaarilla talvella tekemästäni suunnitelmasta. Lisäksi viljelyssä on kauraa ja ohraa. Satovakuutuksena viljoille ja rypsille toimivat parilla lohkolla olevat joka säässä onnistuvat suojavyöhykenurmi ja luonnonhoitopelto.

Hiilensidontaa ja viljelykiertoa tukee lähiseudun karjatilalle luvattu säilörehunurmipelto. Hanhet tosin pyrkivät tuhoamaan tätä hiilinielua ja ravintoa. Monen tilan toiminalle hanhet ovat koronaa suurempi uhka.

Kun matkustin pohjoiseen toukokuun alussa, olivat kylvöt etelässä täydessä vauhdissa. Koronalla ei huomattavaa vaikutusta näyttänyt peltotöihin olleen.

Tilalleni päästyä kiirehdin pelloille ehkä hiukan liian aikaisin. Hetken olisivat pellot vielä saaneet kuivahtaa, mutta ajattelin, että nyt on toimittava, kun on terveenä ja koneet toimii.

Työt sujuivat kuin muina vuosina. Vedin sänkipellot kultivaattorilla auki ja äestin. Välillä sateet pysäyttivät töiden edistymisen. Kylvön teki naapuri tehokkaalla koneellaan.

Koronan vaikutus viljelyyni on tähän mennessä ollut hiukan aiottua suurempi rypsiala ja kiirehtiminen töiden aloituksessa. Huomasin myös tarkkailevani koneiden kunnon lisäksi omaa terveyttä enemmän kuin ennen. Terveyden seuraaminen ei liene huono muutos.

Veikkaan, että 1700-luvun puolivälistä suvussa kulkeneen maatilan historiassa on monena vuotena tehty paljon rankempia päätöksiä ja suurempia uhrauksia kuin tänä keväänä. On ollut todellisia katovuosia, sotia ja tila on ehtinyt olla kolmen eri valtion alueella. Väkeä on välillä kuollut nuorena ja tapaturmia sattunut. Moni Euroopan maa on itsenäistynyt (osa kahteen kertaan) sinä aikana, kun tilalla on joka kevät käyty kylvöihin. Maatalous ja maailma ympärillä ovat muuttuneet hyvin erilaisiksi.

Melkein siis nolottaa nyt puhua poikkeusoloista, vaikka erikoisia aikoja eletään. Olisi tästä keväästä voinut tulla toisenkinlainen. Onneksi Suomessa ryhdyttiin ajoissa toimiin, eikä tauti ole täällä levinnyt niin kuin Italiassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa tai Venäjällä. Suomessa rajoitustoimet ovat iskeneet osaan maatiloista pahasti ja niissä on ollut kovien päätösten kevät.

Kaikki voi tietysti mennä vielä monta kertaa monella tavalla pieleen ennen kuin sato on laarissa. Todennäköisesti koko kasvukauden saa jännittää pysyykö itse ja läheiset terveinä. Sää tuo oman jännityksensä. Millainen kesä lauhan talven ja viileän kevään jälkeen tulee?

Paljon on epävarmaa, mutta sen tietää, että jälleen yksi erilainen vuosi tilan historiaan tästä tulee.

Lue lisää

Synkkiä lukuja taloudesta

Kauppakamarikysely: Koronan aiheuttama syvin aallonpohja jo takana

WHO arvioi 10 miljoonan koronatartunnan rajan ylittyvän ensi viikolla

IMF ennustaa koronan koettelevan odotettua kovemmin maailmantaloutta: kutistuu tänä vuonna 4,9 prosenttia