Kolumni

Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet kriisiytyvät

Yhdysvaltain ja Kiinan väliset jännitteet kasvavat.

Taustalla vaikuttavat moninaiset syyt. Länsimaita ja Yhdysvaltoja närästää tapa, jolla Kiina tukahduttaa erityishallintoalue Hongkongin itsemääräämisoikeutta ja on käytännössä sulauttamassa sitä itseensä.

Kiinalla kivenä kengässä on Taiwan, jonka itsenäisyyttä se ei tunnusta ja jonka puolustamiseen Yhdysvallat on sitoutunut.

Kiina ja Yhdysvallat syytävät tähtitieteellisiä rahasummia tutkimus- ja kehitystyöhön, jolla tavoitellaan johtavaa asemaa tieteessä ja teknologiassa.

Kilpajuoksu pohjautuu ajatukseen siitä, että teknologisesti kehittynein valtio on ajan saatossa myös taloudellisesti vaurain.

Kaikki kiteytyy tylyyn valtataisteluun. Kiina on pitkään pyrkinyt haastamaan Yhdysvallat maailman suurimpana kansantaloutena. Idän jättiläisen mahti on vuosi vuodelta kasvanut.

Kauppapolitiikallaan Kiina on ulottanut lonkeronsa syvälle Afrikkaan, ympäri Aasiaa ja myös Eurooppaan.

Taloudelliseen kilpaan on alkanut sekoittua myös sotilaallista uhittelua.

Historiallisesti lähimerialueidensa puolustamiseen ja ulkorajojensa vakiinnuttamiseen keskittynyt Kiina alkoi 2010-luvulla rakentaa laivastoa, jolla on merkittävää sotilaallista suorituskykyä kaukana emämaansa satamista. Pekingin laivat partioivat tätä nykyä jopa Jäämerellä.

Kiina on ärhäköitynyt Japaninmerellä, Itä-Kiinan merellä sekä Etelä-Kiinan merellä, joissa sillä on alue- ja saarikiistoja käytännöllisesti katsoen kaikkien naapurimaidensa kanssa.

Presidentti Xi Jinpingin aikana on käynyt selväksi, ettei Kiina peräänny vaatimuksissaan.

Kiinan ensimmäinen ulkomaille sijoitettu sotilastukikohta Afrikan sarvessa Djiboutissa avattiin 2017.

Kiinan kasvava sotilaallinen läsnäolo maailmalla aiheuttaa jatkossa yhteentörmäyksiä USA:n kanssa.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen supervaltana paistatellut Yhdysvallat ei katso hyvällä Kiinan pullistelua. Donald Trumpin valtakaudella maiden välit ovat kärjistyneet varautuneista avoimen vihamielisiksi.

Trump on syyttänyt Kiinaa milloin mistäkin. Välillä syytökset ovat osuneet maaliin mutta toisinaan olleet täysin mielikuvituksellisia.

Koronaviruspandemian ryöpsähdettyä maiden välit ovat kriisiytyneet. Trump on pommittanut Kiinaa syytöksillä ja suoranaisilla salaliittoteorioilla viruksen synnystä.

Kun sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa on vallassa johtaja, jonka pelikirjassa hyökkäys on paras puolustus eikä perääntyminen ole vaihtoehto, uhkaavat välit jäätyä uutta kylmää sotaa vastaaviksi.

Suurvaltojen sapelinkalistelu on ongelma EU:lle ja Suomelle.

Euroopan ja Yhdysvaltain perinteisesti tiivis yhteistyö on kärsinyt Trumpin kaudella rajuja takaiskuja. USA ja Eurooppa kuitenkin tarvitsevat edelleen toisiaan niin taloudellisesti kuin turvallisuuspoliittisestikin.

Koronaviruksen murjomalla Euroopalla ei myöskään ole varaa tuhota välejään Kiinaan, jonka kanssa on vireillä monenlaista kauppayhteistyötä.

EU:n ei ole järkevää valita konfliktissa puolia. Diplomatian ja uuden keskusteluyhteyden rakentajan rooli sen sijaan voisi olla arvokas.

Lue lisää

Hiekan liikakäyttö turmelee ympäristöä Itä-Aasiassa – Kiinassa on valtava kysyntä hiekasta, josta valmistetaan betonia ja asfalttia

Suomalaisia pakasteita viedään nyt Kiinan markkinoille K-ryhmän ja MTK:n yhteistyöllä – Alibaban verkkokaupassa ei ole aikaisemmin myyty pakastetuotteita

Ilmastonmuutos etenee ja suurvallat mellastavat Pohjoisella napapiirillä – Suomi uudisti arktisen strategiansa vastatakseen haasteisiin

Essee: Kun Yhdysvallat luopuu maailmanpoliisin roolistaan, on Euroopan aika tarkastella kriittisesti kirkasotsaista hyväntekijän rooliaan