Kolumni

Jokaiseen tuliaiskasviin liittyy suuri riski

Ilmaston lämpeneminen lietsoo kasvien tuholaisia.

Kasvinterveys on tärkeää maa- ja metsätaloudessa. Tämän ovat oppineet kipeästi sekä puunmyyntituloja juurikäävän takia menettäneet metsänomistajat että peltojaan punamädän takia karanteenin laittaneet mansikantuottajat.

Mainituista tuhonaiheuttajista juurikääpä on maassamme alkuperäislaji, mutta punamätä tuli Suomeen vasta muutamia vuosia sitten ulkomaisten mansikantaimien mukana. Kolmannen kasvintuhoojaryhmän muodostavat tulokaslajit, joista kuusen tuholaiseksi tiedetty havununna saapui maahamme muutamia vuosikymmeniä sitten.

Kaikkiin näihin luokkiin eli alkuperäis-, vieras- ja tulokas­lajeihin kuuluvat eliöt voivat käyttäytyä arvaamattomasti ilmaston muuttuessa. Alkuperäislajien suhteen ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa tuhonaiheuttajan ja isäntäkasvin välistä suhteeseen jommankumman eduksi. Pahimmillaan tämä voi johtaa entistä pahempiin tuhoihin, mutta myös kasvinterveystilanteen paranemiseen – esimerkiksi lumihomeet kärsivät hankien kadotessa.

Vieraslajit leviävät ihmisten mukana kulkevien kasvien tai kasvimateriaalin mukana. Siten niiden maahantuonti on aina riski sellaisten tuhonaiheuttajien suhteen, joita meillä ei esiinny.

Kaupallisten toimijoiden ja yksittäisten turistien erona on se, että viranomaiset tarkastavat aina ammattilaisten tuomat taimet ja puutavaran, mutta turistin tuliaiskasvin seuralaiset jäävät katsomatta. Siten jokaiseen tuliaiskasviin liittyy aina oleellisesti suurempi riski kuin kaupallisen toimijan välittämään taimeen.

Näin jopa koronavirusepidemiassa on nähtävissä yksi hyvä puoli, sillä turistien kuljettamien kasvien määrä – eli vieraslaji­riski – pysyy pienenä turismin loputtua lähes kokonaan.

Tulokaslajien osalta ilmaston muuttuminen on avainasemassa, koska se vaikuttaa eliölajeille sopivien elinalueiden rajoihin. Sen seurauksena meille ovat todennäköisesti saapuneet sekä havununna että männyllä potentiaalisesti tuhoja aiheuttava etelänversosurma. Näistä jälkimmäinen ei ole aiheuttanut vielä ensimmäistäkään metsätuhoa Suomessa, mutta hiukan lämpimämmässä Ruotsissa ollaan jo ongelmissa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös vieraslajeihin. Siitä tarjoaa esimerkin Aasiasta peräisin oleva hollanninjalavatauti. Se on vuosikymmeniä pysynyt Suomenlahden eteläpuolella, koska sitä levittävät mantokuoriaiset eivät ole pärjänneet maamme ilmastossa. Tämäkin tilanne on kuitenkin heikkenemässä, sillä hollanninjalavatautia havaittiin viime vuonna jo Viipurissa.

Jarkko Hantula on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa.

Jokaiseen tuliaiskasviin liittyy riski.

Lue lisää

Kuusta jalostetaan geenilöytöjen avulla juurikääpää sietäväksi – "Parhaassa tapauksessa ei ehdi tyvitukkiin puun elinaikana"

Onko niin, että yksinäisyys masentaa, vai aiheuttaako masennus yksinäisyyttä?

Tarkkailu tarpeen: Lämmin sää lisännyt syysviljojen kahukärpäsriskiä

Kasvinterveyden kesä 2020 on ollut poikkeuksellinen – taudit ja rikkakasvit yllättivät sateiden alettua