Puolikas kimppasika patisti opettelemaan läskisoosin – ja se kannatti - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Puolikas kimppasika patisti opettelemaan läskisoosin – ja se kannatti

Henrik Hohteri: En ole koskaan syönyt porsaanlihaa yhtä monipuolisesti.

En ole koskaan syönyt porsaanlihaa yhtä monipuolisesti kuin viimeisen puolen vuoden aikana.

Kaikki alkoi joulukinkun kaipuusta. Hyvän mielen perhejuhlaan sopisi mainiosti suoramyyntitilan vapaana kasvanut luomupossu.

Niinpä hankimme viime syksynä kimpassa puolikkaan sian valmiiksi paloiteltuna. Noin 40 kilosta on riittänyt monipuolisesti erilaisia kimpaleita neljään talouteen.

Ensimmäinen elämys oli hakuretki. Lapsemme näki ihka eläviä porsaita ensi kerran.

Tutkimusretkihän se minullekin oli. On aina hauskaa nähdä entuudestaan tuntemattomia teitä ja kyliä.

Itse nuijituista wieninleikkeistä ei tullut yhtä tasalaatuisia kuin ravintolassa, mutta meheviä ja suuria olivat.

Joulukinkusta tuli juuri sellaista kuin sen pitää olla. Ja se ilmestyi valmiiksi tarjoiltuna joulupöytään. Siitä kiitos anopille!

Rasvaiseen kylkipalaan suhtauduin ensin ylimielisesti. Kaipa tuo pian uunissa kypsyy, ajattelin, mutta kimpale pysyi paistettunakin kovana kuin kumikiekko.

Sitten nöyrryin lukemaan, että tästä kuuluu tehdä läskisoosia. Ja kas, ohuiksi leikatut sitkaat lastut pehmenivät paistamisen jälkeen rauhallisesti keittelemällä herkullisiksi sattumiksi soosiin.

Joku kunnianhimoisempi olisi voinut perehtyä esimerkiksi kiinalaisen keittiön tapoihin hyödyntää siansorkkia. Meidän perusratkaisumme kaikkiin epämääräisempiin paloihin on ollut hernekeitto. Sorkkien lisäksi rokan sakeuttajaksi päätyi päästä ja kaulasta leikattuja paloja. Pienten luiden kanssa saa olla tarkkana, etteivät ne päädy kenenkään kurkkuun.

Nyt on jäljellä enää muutama paketti. Mitään ei pantu jauhelihaksi, joten niistä jokaiselle on pitänyt miettiä sopiva valmistustapa.

En yleensä kerää ostoskärryyni moisia kokkaushaasteita tavallisella kauppareissulla, jonka tarkoitus on haalia mahdollisimman helppoja ruokia seuraavaksi viikoksi. Mutta puolikas sika opettaa uusia tapoja pakostakin, muuten pakastin ei tyhjene.

Saatanpa ottaa uusiksi. Ehkä uskaltaudun ensi kerralla vielä lihahyytelön tekoon.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.

Lue lisää

Sianlihan Kiina-lisät ohi - EU-tuottaja saa nyt saman kuin ennen ASF-kriisiä

Drinkin valinta on arpapeliä, joka päättyy joko onnenpotkuun tai rahan menetykseen

Yli puolet sikalaa pitävistä aikoo jatkaa vuonna 2027

Muurinpohjalettujen paistaminen on kesän paras stressimittari