Kolumni

Ilmastonmuutos yllätti valkoposkihanhien muodossa

Muuttomatkalla olevien hanhien määrä on kasvanut vuosi vuodelta Suomessa.

Viimeisen neljännesvuosisadan aikana olemme tiedostaneet hyvin ilmastonmuutoksen odotetut vaikutukset. Kaikille on tuttu maatalouteen liittyvien uhkakuvien litania: äärisäiden yleistyminen ja niiden mukanaan tuoma kuivuus tai tulvat, maaperän lämpenemiseen liittyvä ravinteiden muuttuva kierto, talven lämpenemisen aiheuttama ravinteiden huuhtoutuminen, kasvitautien kasvava riski ja uudet tuholaislajit.

Silti ilmastonmuutos onnistuu välillä yllättämään. Tällä kertaa yllätyksen airut oli valkoposkihanhi.

Muuttolinnut ovat erityisen haavoittuvaisia ilmaston lämmetessä. Niiden pesimä- ja talvehtimisalueiden on molempien säilyttävä riittävän hyväkuntoisina. Lisäksi näiden alueiden välisen muuttoreitin on oltava kokonaisuudessaan käyttökelpoinen. Tämä on paljon vaadittu, jos muuttomatka on tuhansia kilometrejä.

Valkoposkihanhi on yksi näistä haavoittuvaisista lajeista: lämpenevät pesimäalueet voivat johtaa isompaan petomäärään, joten pesimisestä tulee vaikeampaa, ja kevään etenemisen muuttuminen voi tarkoittaa, etteivät hanhet enää saa parasta mahdollista ravintoa.

Muuttomatkallaan ja pesimäalueellaan hanhet ovat tuoreen, nuoren kasvillisuuden perässä. Uusissa versoissa on suhteellisesti enemmän ravinteita ja ne ovat vähäkuituisempia. Jos hanhet jättäisivät muuttomatkansa ennalleen, ne joutuisivat syömään huonompilaatuista vanhempaa kasvillisuutta.

Hanhet eivät kuitenkaan ole avuttomia: ne ovat muuttaneet muuttokäyttäytymistään. Kun ilmasto lämpenee, kevät aikaistuu ja hanhet voivat lentää pohjoisemmaksi syömään hyvää ravintoa muuttomatkallaan. Niinpä vuosi vuodelta muuttomatkalla olevien hanhien määrä on kasvanut Suomessa.

Hanhien määrän kasvu ei liity pelkästään valkoposkihanhiin, jotka ovat enemmän Kaakkois- ja Itä-Suomen ilmiö. Länsi- ja Etelä-Suomessa on monien muidenkin muuttavien lajien määrä kasvanut.

Mitä enemmän kevätpelloilla viivähtää hanhia, sitä enemmän niistä aiheutuu harmia viljelijöille. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että hanhet olisivat juuri nyt heittäytyneet hankaliksi. Niiden muuttomatkan aikainen levähtäminen on vain siirtynyt pohjoisemmaksi.

Valkoposkihanhella kävi hyvin. Ne tuntuvat ratkaisseen ilmastonmuutoksen aiheuttaman ongelman voitokkaasti. Seuraavaksi ihmisten pitäisi jotenkin ratkaista laiduntavien hanhien tuottamat ongelmat.

Tuomas Aivelo on ekologi, evoluutiobiologi ja biologian opetuksen tutkija Helsingin yliopistossa.

Lue lisää

Tuoreimmat tiedot julki: Lähes 200 tilaa on saanut luvan valkoposkihanhien ampumiseen

Hanhilupia liian vähän

Ennuste valkoposkihanhista: Vuonna 2038 kanta on 7–10 miljoonaa lintua

Hanhinyrkin tavoittelemat lintupellot haukkaisivat ison loven viljelyalaan muuttoreitin varrella