Lomalaisen paratiisi on karu viljaväelle - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Lomalaisen paratiisi on karu viljaväelle

Maanantain aamutelevision meteorologin viesti hemmotteli kesälomaansa viettäviä koronasuomalaisia, mutta peltojen kasvua seuraaville viljelijöille se oli murheellista vaikka ei yllättävää kuultavaa.

Tästä viikosta povataan jopa tukalan kuumaa ja kuivaa. Yölämpötilatkin nousevat lähelle kahtakymmentä astetta. Elvyttäviä sateita ei ole luvassa ensi viikollakaan.

Hätkähdin pari viikkoa sitten, kun piti käydä pesemässä kädet peltojen keskellä virtaavassa valtaojassa Loimaalla. Virtausta ei enää ollut, vain pieniä lammikoita. Yleensä ojassa riittää vettä koko kesäksi. Talven sateet olivat purkautuneet yläpuoliselta suojelusuolta jo keväällä.

Suomen ympäristökeskuksen julkaisema maankosteusindeksi kertoo saman virallisemmin. (http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/smia2/vesitilanne.html). Lakastumisrajalla oleva alue laajenee Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa.

Ilmaston muuttumista on vaikea olla huomaamatta.

Kaksi vuotta sitten suomalaisia hemmoteltiin ennätyshelteillä, ja syksyllä korjattiin yksi historian heikoimmista viljasadoista. Tuontiviljaa tarvittiin satoja miljoonia kiloja. Nytkin on kuivaa. Kevään ja alkukesän aikana on satanut vähän monin paikoin.

Kansalaisten tuntoja omalla tavallaan tulkitsevan Facebookin seinille on alkanut ilmestyä huolestuneiden viljelijöiden kommentteja. Puolisääreen yltävien ohrien päässä näkyy vihneitä ja kevätvehnä on tulossa tähkälle, vaikka mittaa ei ole vaaksaa enempää.

Oireellista on sekin, että viime viikkoina rehuviljan ostajat ovat aktivoituneet, ja etenkin ohralle tuntuu olevan menekkiä. Yleensä viljaa on joutunut tyrkyttämään kesällä.

Ostajat ovat lukeneet peltojen ja meteorologien viestejä tarkasti. Viime syksyn sato oli iso ja laadukas. Uudesta sadosta ei ole tietoa, mutta laatu kärsii usein katokesinä ja hinnat nousevat.

Katovuodella on kuitenkin monet kasvot. Sen vaikutukset kohdistuvat eri tavoin erilaisiin maatiloihin. Vuosi 2018 ei ollut keskimäärin kovin heikko viljatiloille. Vaikka tonneja kertyi vähän, hinnat nousivat viljapulan takia. Kustannuksia säästyi, kun viljaa tarvitsi kuivata vain nimeksi.

Pahiten kato osui karjatiloihin. Rehujen hinnat nousivat rehuviljan ja nurmipulan tahtiin, mutta kustannusta ei saatu vietyä eteenpäin ketjussa. Teollisuus ja kauppa pitivät kiinni eduistaan ja viis veisasivat karjankasvattajien hädästä. Lihan, maidon ja munien hintoihin ei saatu korotuksia kuin nimeksi verrattuna siihen, miten paljon kustannukset nousivat.

Miten käy viljan hinnoille nyt? Tämä on puhdasta spekulaatiota. Historia ei toista itseään, mutta vuosi 2018 oli ennätyksellisen kuiva koko Itämeren altaalla, ja Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa kärvisteltiin Suomeakin pahemman kuivuuden kourissa. Nyt Itämeren etelärannalla on taas kuivaa. Se antaisi tukea hinnan nousulle.

Pientä hintojen nousua voidaan odottaa, jos katohuolet toteutuvat. Mikäli kotimaan sato ei kata kulutusta ja viljaa joudutaan tuomaan, tutusta 20 euron Itämeri-vähennyksestä tonnia kohti saatetaan luopua ja maksaa viljelijöille viljasta edes saman verran kuin Keski-Euroopassa.

Viljaa voi löytyä läheltä, jos tulee tarvetta. Virossa kuivuus ei kiusaa yhtä lailla ja paikoin siellä on satanut liiankin kanssa.

Piharemontissa auttanut virolaismies lähti sunnuntaina kohti Otepään kotiaan juhannuksen viettoon. Virossa juhannus on vanhalla paikalla ja aattoa juhlittiin eilen. Hän toivoi, että olisi pouta, kun suku kokoontuu yhteen.

Suomessa viljelijät tähyävät taivaalle. Tulisi edes viilentäviä pisaroita.

Lue lisää

Omakotitaloasujan lyhyt oppimäärä

Kuivuus vaihtui sadekauteen Keuruulla

Säätyypin muutos herätti toiveet kelpo viljasadosta - "Katovuotta tästä ei tule"

Sateet virvoittivat keskipohjalaisnurmet – viljojen tilanne synkempi