Kolumni

Mihin hävisi maataloustutkimus?

Kasvintuotannon tutkimus on valunut viime vuosina kaupallisiin käsiin. Puolueetonta tutkimustietoa on vaikea löytää.

Viljantuotannon kehnoa kannattavuutta on manattu pitkään. Keskisadot nousevat hitaasti, vaikka lajikkeet ovat kehittyneet huimasti. Yhtenä syynä kehnoon tuottavuuskehitykseen on se, että Suomessa ei enää juurikaan tutkita uusia viljelymenetelmiä.

Olen viimeisen kuukauden aikana yrittänyt etsiä materiaalia kahteen yksinkertaiseen asiaan: millaista sadonlisää sadetus voisi tuoda viljoilla ja nurmilla ja kuinka lehtilannoitteet vaikuttavat viljojen satoon. Kummastakaan aiheesta en ole löytänyt puolueetonta tutkimustietoa.

Pilvin pimein löytyy tuoreita tutkimustuloksia siitä, kuinka ravinteet valuvat ojiin ja paljonko turvamaasta haihtuu hiiltä taivaan tuuliin. Tällainenkin tutkimus on toki tärkeää, mutta se ei auta viljelijää parantamaan satojaan.

Ammattitaitoiset viljelijät joutuvat hakemaan oppinsa muiden Euroopan maiden maataloustutkimuksesta ja maatalousmediasta. Ei sekään tietysti ylivoimainen tehtävä ole. Silti ihmetyttää, että valtio tukee pohjoisiin tuotanto-oloihin sopivien kasvilajikkeiden jalostamista, mutta ei rahoita tutkimuksia, joiden avulla hyvistä lajikkeista saataisiin koko potentiaali irti.

Tällä hetkellä kasvinviljelytutkimusta tekevät vain kaupalliset tahot, kuten lannoite- ja kemikaalifirmat sekä maatalouskaupat. Tutkimus on hieman mahtipontinen sana käytettäväksi tässä yhteydessä, sillä kyse on kaupallisiin tarkoituksiin suunnatuista kokeista. Kun kyseessä on puolueellinen tutkimus, julkaistaan koetuloksia sen mukaan, kuinka ne edistävät yrityksen omia intressejä. Fiksu viljelijä osaa toki tulkita näiden tutkimusten tuloksia sopivan sihdin läpi ja vetää niistä omia johtopäätöksiään.

Toista oli silloin, kun oikeaa tutkimusta tehtiin Maatalouden tutkimuskeskuksen lukuisilla koeasemilla ja tutkijat olivat vähän väliä ammattimedioissa kertomassa, kuinka viljelykasveista saadaan parempia satoja. Kaiholla muistelenkin Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon aikoja. Silloin tutkimusta tehtiin viljelijän parhaaksi.

Nurmien kasvua sentään vielä onneksi tutkitaan julkisinkin varoin. Luonnonvarakeskukselta on viime vuosina tullut hyviä vinkkiä nurmisatojen parantamiseen. Tällainen käytännönläheinen tutkimus lisää oikeasti maatalouden kannattavuutta.

Jos Suomen hallitus haluaa pelkkien puheiden sijaan parantaa viljelijöiden toimeentuloa, otettaisiinko askel taaksepäin ja palattaisiin maatalouden perustutkimuksen pariin. Iso sato nappaa myös tehokkaasti maasta ravinteet ja ilmasta hiilidioksidin.

Lue lisää

"Ennen oli tärkeää näyttää tärkeältä, mutta nyt on tärkeää olla onnellinen"

Pulkkinen vastaa Stora Ensolle

Puukauppaa tehtiin myös kesällä

Huono palvelu sapettaa metsänomistajia– miksi puukauppa on kiinni heinäkuussa?