Ja keskellä virtaa joki - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Ja keskellä virtaa joki

Hiitolanjoelle tavoitellaan Suomen merkittävimmän järvi­lohijoen titteliä.

Rautjärvi ja Hiitolanjoen Kangaskosken maasto kumpuilevine vehreine maisemineen onnistuivat tekemään lähtemättömän vaikutuksen minuun kesäkuun lopulla. Oman osansa tekivät aurinko ja helle, tunnelma oli kuin Toscanan auringon alla.

Tunnelma oli jopa niin elokuvamainen, että aloin kuvitella, miten seuraavan joenmutkan takana seisoisi nuori Brad Pitt heittämässä rullausheittoa.

Oikeassa elämässä Pitt kalasti perholla Ja keskellä virtaa joki -elokuvassa vuosia sitten Montanan maisemissa. Vaikka Montanan maisemat elokuvassa ovat tietysti jylhemmät kuin Rautjärven, jotain elokuvamaista hehkua oli Hiitolanjoessa.

Hiitolanjoelle tavoitellaan Suomen merkittävimmän järvi­lohijoen titteliä. Sen tavoittelussa on päästy meidän mitta­kaavassamme huimaan vauhtiin. Joessa on vielä kolme vesivoimalaitosta patoineen, vuoteen 2023 mennessä kaikki padot puretaan.

Vaellusesteiden poistamiseen ovat tähdänneet jo vuosi­kymmenien ajan useat eri paikallistoimijat ja kunta.

Järvilohelle riittävät patojen purku ja ennallistamistoimet. Ne elvyttävät ja saavat lohikannan toivottavasti kukoistamaan.

Jos kunnan matkailu ja elinkeinot haluavat hyötyä kukoistuksesta, luonnon lisäksi palveluihin ja muuhun yritystoimintaan on saatava elokuvamaista hehkua.

Ulkoiset puitteet ovat ainakin joella ja koskilla upeat. Esimerkiksi vanhat noin satavuotiaat voimalaitosrakennukset ovat Museoviraston suojelemia ja todella viehättävän näköisiä.

Oma rullausheittoni ei ole kummoinen. Olen kuitenkin mielelläni kulkenut vuosien varrella pohjoisessa lohijoilla perho­kalastusta harrastavan puolisoni matkassa.

En ole kaivannut mitään erityistä ohjelmaa tai palveluita, olen käynyt omia aikojani retkeilemässä tai istuskellut rannalla ja nauttinut maisemista.

Jos on ollut tuuria matkassa, olen päässyt näkemään, kun lohi käy pinnassa. Tai kuulemaan, kun kela laulaa sen merkiksi, että kala on kiinni.

Hiitolanjoella järvilohet tarjosivat elämyksiä ilman vapaa ja kalastajaakin. Pääsin seuraamaan tänä keväänä joessa kuoriutunutta poikasta aivan lähietäisyydeltä uimassa joessa.

Poikasen lisäksi näin yhden lohen hyppäävän ja seurasin aikuisten lohien lepuutusta reviireillään. Näiden lisäksi törö ui silmieni edestä ensimmäistä kertaa ikinä. Elämyksiä kerrakseen ilman Brad Pittiäkin.

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.

Lue lisää

Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen

Vanha rajavartioasema palvelee majatalona – saunomisen jälkeen varomaton uimari voi päätyä Venäjälle Hiitolanjoen virran viemänä

Ensimmäiset suomalaiset yritykset saivat kestävästä matkailusta kertovan merkin – tarkoituksena muun muassa auttaa matkailijoita matkustuspäätöksissään

Hiitolanjoen patojen purkaminen alkaa pian: Hyötyjä ja haittoja selvitetään paitsi vaelluskalojen, myös alueen asukkaiden näkökulmasta