Pisara meressä, puu metsässä - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Pisara meressä, puu metsässä

Istutin joskus vuosia sitten mökille kolme kuusta. Elättikuusilla on nimetkin: Eelis, Elastinen ja Eerikki. Oikeastaan kuusia olin alun perin neljä, mutta viime talvena Eetvartiksi nimetty kuoli.

Kesä on saanut kaikki kolme jäljellä olevaa kasvamaan taas kohisten uusia vuosikasvaimia.

Kuusten kasvua seuratessa olen leikitellyt ajatuksella, että mitäpä jos jokainen suomalainen istuttaisi yhden puun. Taimen istuttaminen kun ei olisi kovin suuri vaiva.

Tällä hetkellä esimerkiksi Metsien Suomi -kampanjan männynsiemenkiekkoja jaetaan ainakin K-Raudoissa. Pieniä puuntaimia puolestaan jaetaan tänä kesänä ainakin Mäntässä Serlachius-museossa ja Espoossa Näyttelykeskus WeeGeellä osana Miljoonan puun talkoot -hanketta.

Eikä yksittäinen puuntaimikaan kovin kallis ole. Isossa erässä ostettuna hinta on muutaman kymmenen senttiä per taimi. Itse kerätystä siemenestä kasvattaminen on täysin ilmaista.

Takaisin ajatusleikkiin.

Suomessa asui vuoden 2019 lopussa vakituisesti 4 654 256 yli 15-vuotiasta. Jos jokainen heistä kävisi istuttamassa kotipihaan tai lähimetsään puuntaimen, se tekisi yli neljä ja puoli miljoonaa puuta.

Jokainen istutettu taimi tuskin selviää hengissä seuraavaa 50:tä vuotta, joten oletetaan siis, että ainakin kolme neljästä taimesta kasvaa täysikokoiseksi puuksi. Se tekisi noin 3,5 miljoonaa puuta.

Laskennallisesti yksi kuutio puuta sitoo noin tuhat kiloa hiilidioksidia. Jos kaikista istutetuista puista kasvaisi keskikokoisia kuusia, niin karkeasti arvioiden niihin sitoutuisi kasvaessaan lähes 1 578 miljoonaa kiloa hiilidioksidia. Juuriston ja neulaset mukaan luettuna todennäköisesti enemmän.

Koko Suomen puustoon ja viime vuoden hakkuukertymään verrattuna määrä tuntuu vähäiseltä.

Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuta on 2 464 miljoonaa kuutiota, ja viime vuonna sitä hakattiin 73,3 miljoonaa kuutiota. Mitä väliä yhdellä istutetulla puulla siis olisi?

Sitran mukaan suomalainen tuottaa vuodessa keskimäärin hieman yli 10 000 kilon edestä hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä. Elinaikanaan puut sitoisivat siis kaikkien jyväskyläläisten vuodessa aiheuttamien päästöjen verran hiiltä (Jyväskylässä on noin 142 400 asukasta).

Ympäristökeskuksen tilastojen mukaan puiden kasvu kattaisi myös Oulussa vuosittain syntyvät 1 507 miljoonan hiilidioksidikilon päästöt. Pienellä vaivalla saataisiin siis iso hyöty.

Pakko kuitenkin myöntää: Eeliksellä, Elastisella ja Eerikillä tuskin on maailman tai edes Suomen mittakaavassa mitään merkitystä. Pienistä elättikuusistani ei ole kilpailemaan isojen teollisuuslaitosten kanssa.

Uskon kuitenkin siihen, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Kolmen kuusen sitoma hiili on enemmän kuin jos kuusia ei olisi ollenkaan. Kolme matkaa pyörällä auton sijaan on kolme matkaa vähemmän ajokilometrejä. Kolme maasta poimittua roskaa on kolme roskaa vähemmän luonnossa.

Ja kuka sanoo, että istutetun puun pitäisi olla metsätaloudessa yleinen kuusi tai mänty? Yhtä hyvin pihalle voisi istuttaa kauniin pihlajan, hyönteisten suosiman haavan tai perinteisen koivun. Hiilen sitomisen lisäksi alueen eläimet ja hyönteiset kiittäisivät.

Lue lisää

Yritysten pärjättävä nyt yksin

Digitaalinen renki, vaan ei isäntä

Sähköpyörällä taltutat kaksi pyöräilijän vihollista: Ylämäen ja vastatuulen

Oli virkistävää palata vuosikymmeniä taaksepäin koronan takia: Ravintoloiden aukiolon aikaistus saisi jäädä pysyväksi