Tulevaisuuden metsänomistaja ei ole se tyyppi mainostoimistojen metsäalalle luomissa materiaaleissa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Tulevaisuuden metsänomistaja ei ole se tyyppi mainostoimistojen metsäalalle luomissa materiaaleissa

Monet suhtautuvat epäluuloisesti sijoittajametsänomistajiin, mutta oman kokemuksieni mukaan he ovat poikkeuksellisen vastuullisesti ja ympäristötietoisesti ajattelevia ihmisiä.

Suomalainen metsänomistaja on tulevaisuudessa taloudellista turvaa ja tuloja metsänomistuksessaan korostava, korkeasti koulutettu eläkeläinen, joka asuu kaupungissa tai vähintään tilansa sijaintikunnan ulkopuolella. Näin on ainakin, mikäli kehitys suomalaisessa metsänomistajakunnassa jatkuu samansuuntaisena kuin mitä Metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa havaittiin.

Tuo kuva tulevaisuuden metsänomistajasta ei liene sellainen, millaisena suuri yleisö on tottunut metsänomistajia pitämään. Eikä se myöskään ole se tyyppi, joka tällä hetkellä esiintyy mainostoimistojen metsäalalle luomissa materiaaleissa. Kuvailemani tyyppi on omassa stereotyyppisessä ajattelussani tyypillinen sijoittaja.

Monet suhtautuvat epäluuloisesti sijoittajametsänomistajiin. Osin syy lienee silkassa kateudessa, mutta lisäksi ajatellaan, että tunnekylmät ja ahneet ”herrat” pistävät viimeisetkin puut lihoiksi ja jättävät raiskiot oman onnensa nojaan.

Asiahan ei ole näin. Sijoittajametsänomistajissa on kokemuksieni mukaan poikkeuksellisen vastuullisesti ja ympäristötietoisesti ajattelevia ihmisiä. Heillä ei välttämättä ole sukupolvien yli ja geeniperintönä siirtynyttä tunnesidettä metsätilaan, mutta uskokaa pois, se side on mahdollista synnyttää myös ostotiloilla. Lopputulos voi olla kaikilla kestävyyden ulottuvuuksilla mitattuna loistava.

Metsänomistajista enää viidennes on päätoimisia maatalousyrittäjiä ja vain runsas kolmannes asuu vakinaisesti tilallaan. Puolet metsänomistajista on yli 65-vuotiaita ja joka kuudes on yli 75-vuotias. Ikääntymiskehitys on kuitenkin taittumassa, joten vielä ei liene tarvetta pohtia, pitäisikö metsäalan opintoihin lisätä geriatrian kursseja.

Taloudellista turvaa ja tuloja arvostavien metsänomistajien osuus on kasvanut verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Sen sijaan hieman yllättäen monitavoitteisten ja etenkin virkistyskäyttäjien osuus on laskenut.

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, mitä pelkästään mediaa seuraamalla voisi päätellä – ja jälleen ristiriidassa metsänomistajille suunnatussa markkinoinnissa syötettävien mielikuvien kanssa. Mutta eihän kukaan tänä päivänä uskalla tehdä mainosta, jossa uudistushakkuu ja nippu kahisevaa olisi sijoitettu samaan kuvaan.

Mielenkiintoinen yksityiskohta suomalaisissa metsänomistajissa on myös se, että he ovat paitsi iäkkäämpiä myös parempituloisia kuin väestö keskimäärin. Myös heidän koulutustasonsa on noussut hurjasti kymmenessä vuodessa.

Tutkimuksessa todettiin myös, että puukauppaa harjoittavien metsänomistajien määrä on laskenut. Ne ketkä myyvät puuta, myyvät sitä kerralla enemmän kuin aiemmin. Osa ei ole myynyt puuta lainkaan viime vuosina, eikä aio myydä tulevinakaan. Ei siis ole tältäkään osin pelkoa, että kaikki metsämme olisivat aktiivisessa talouskäytössä jatkossakaan.

Lue lisää

Omakotitaloasujan lyhyt oppimäärä

Naapureita tulisi kuulla ennen metsähakkuita

Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Metsänomistaja: Muista nämä asiat myrskytuhopuiden myynnissä ja korjuussa