Maatalous ilmastotyössä - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Maatalous ilmastotyössä

Viidentoista vuoden päässä häämöttää tavoite hiilineutraalista Suomesta. Vuonna 2035 ilmastopäästömme voivat olla korkeintaan sen verran kuin pystymme hiiltä sitomaan - ei helppo temppu, mutta mahdollinen. Nyt on jo käynyt selväksi, että intoa ja osaamista meiltä löytyy. Myös joitain epäilyksen ääniä on kantautunut, mutta muutoksessa sekin kuuluu asiaan.

Kesän helmassa lisäpontta ilmastotyöhön on tuonut toistakymmentä eri toimialojen tuoretta vähähiilitiekarttaa. Jatkoa seuraa tänään, kun maatalouden ilmastotiekartta julkaistaan. Tiekartta on kuin polku, joka johdattaa alaa askel kerrallaan kohti päämäärää.

MTK ja SLC ovat kertoneet, että ilmastotiekartta tavoittelee kunnianhimoista, reilua ja toteuttamiskelpoista ilmastosuunnitelmaa maataloussektorille. Se pureutuu päästöjen lähteelle etsien keinoja niiden vähentämiseksi. Odotankin innolla tiekartan keinoja, joilla maatalouden päästöt saadaan taittumaan ja käännettyä kohti hiilen sidontaa.

Osviittaa tulevasta antaa reilun vuoden vanha MTK:n ilmasto-ohjelma. Siinä on monia tärkeitä kirjauksia kuten biokaasun käytön edistäminen ja peltojen raivaustarpeen vähentäminen.

Maatalous työllistää koko maassa Ylä-Lapista Itämeren rannoille. Työn tulokset näkyvät kauppojen hyllyillä ja ravintoloiden valikoimissa kotimaisena ja lähellä tuotettuna ruokana sekä viime aikoina korostuneena huoltovarmuutena – kiitos kuuluu tuottajille.

Suomen olosuhteissa ruuan tuottaminen ei ole kaikkein edullisinta tai helpointa, mutta korkealla laadulla voi menestyä. Uskon, että ilmaston ja luonnon näkökulmasta erityisen kestävästi tuotettu ruoka tulee olemaan kilpailuetu ja vahva laatumerkki kotona sekä maailmalla.

Viime aikoina katse on kiinnittynyt turvemaihin myös maataloudessa. LUKEn Sompa-hanke julkaisi hiljattain suosituksia viljeltyjen turvemaiden ilmastokestävän käytön edistämiseksi. Tehokkaina keinoina pidettiin pohjaveden pinnan nostamista sekä kosteikkoviljelyä, jolle esitettiin tukikelpoisuutta. Tukia ojitetuille turvepelloille tavanomaiseen viljelyyn esitettiin alennettavaksi tai asteittain poistettavaksi.

Yhteiskunnan rahoilla tulee pyrkiä edistämään useita tavoitteita samanaikaisesti. Maataloustuilla tulee sekä varmistaa kotimainen ruoantuotanto ja tuottajien toimeentulo, että samanaikaisesti vähentää ilmasto- ja ravinnepäästöjä sekä ylläpitää maan kasvukuntoa ja luonnon monimuotoisuutta.

Tukijärjestelmän tulisi aina ohjata kohti toimintatapoja, joilla edistetään ilmaston ja ympäristön suojelua. Tuilla tulisi myös kannustaa ekosysteemipalveluiden tuottamiseen, kuten hiilen varastointiin ja tulvien hallintaan. 

Maatalouden ilmasto- ja luontotoimia tehdään monella rintamalla. Kiinnostuksella seuraan Carbon Action-hiiliviljelyhanketta, jossa yli sata viljelijää etsii ilmastoystävällisempiä keinoja muille jaettavaksi. Samalla olen ylpeä siitä, että ympäristöministeriö käynnisti Saaristomeren valuma-alueen viljelijöiden ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä laajan kipsihankkeen, jolla vähennetään ravinnepäästöjä.

Toimialakohtaiset tiekartat auttavat hallitusta sen suunnitellessa eri politiikkakeinoja ilmastotyön vauhdittamiseksi. Maatalouden ilmastotiekartta on oiva apu maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman laadinnassa. Myös tutkimustieto ja kulutuskysynnän muutokset toimivat ohjelman ajureina. Kukapa olisi muutama vuosi sitten uskonut, kuinka suosittuja kauramaitotuotteista on tullut. 

Koronaviruksen myllerryksessä kotimainen maatalous on näyttänyt arvonsa. Maataloudella on mahdollisuus avainrooliin myös ilmastotyössä.

Kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.), ympäristö- ja ilmastoministeri.

Koronaviruksen myllerryksessä kotimainen maatalous on näyttänyt arvonsa

Lue lisää

Kotoisin jostakin päin Itä-Suomea

Kevyttä kesälukemista

Kuoppaisia maanteitä ja veronkorotuksia

Positiivisiin ajatuksiin kannattaa keskittyä, kunhan muistaa, että elämän kuuluu myös tuntua