Täyttä varmuutta ei ole, kirjoittiko Topelius suositun maakuntalaulun Pirkanmaalla vai kotonaan Helsingissä muistikuviensa mukaisesti - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Täyttä varmuutta ei ole, kirjoittiko Topelius suositun maakuntalaulun Pirkanmaalla vai kotonaan Helsingissä muistikuviensa mukaisesti

Sävelmä korostaa Tampereen ja sen ympäryskuntien erottautumista Hämeen historiallisesta maakunnasta ja Hämäläisten laulusta.

Topeliuksen jalanjäljillä

Mä oksalla ylimmällä oon

Harjulan seljänteen;

niin kauas kuin silmään siintää,

näen järviä lahtineen.

Kesäpäivä Kangasalla on kesäinen kotiseutulaulu, johon sanat kirjoitti satusetänä tunnettu Sakari Topelius (1818–1898). Runo oli alun perin nimeltään En sommardag i Kangasala, puhuihan Topelius äidinkielenään ruotsia.

Runon sävelsi lauluksi vuonna 1864 Gabriel Linsén, joka oli säveltäjä, kuoronjohtaja ja musiikinopettaja.

Kansallisuusaatetta kannattanut Linsén kirjoitti uransa aikana noin 80 kuoro- ja yksinlaulua.

Kas, Längelmävesi tuolla

vöin hopeisin hohtelee,

ja Roineen armaiset aallot

sen rantoa hyväelee.

Runon ovat kääntäneet suomeksi sekä P. J. Hannikainen että Otto Manninen. Hannikaisen versio on niistä yleisesti käytetympi. Vaikka suomennos noudattelee pitkälti Topeliuksen tekstiä, pieniä erojakin löytyy.

Ruotsinkielisessä runossa kerrotaan Haralan harjusta, josta avautuu näkymä Vesijärvelle. Käännös taas sijoittuu joko Vehoniemenharjulle tai Keisarinharjulle, jotka erottavat Längelmävettä ja Roinetta.

Jälkimmäiselle nimensä antoi Venäjän tsaari Aleksanteri I vieraillessaan seudulla vuonna 1819.

Mä vain olen lintu pieni,

ja siipeni heikot on.

Kansallisromantiikalle oli ominaista luonnon kauneuden ihailu. Heräävää kansakuntaa kohotti jo Karjalan laulumaita ihannoiva karelianismi. Nyt suomalainen sielunmaisema löytyi myös Tampereen läheltä.

Täyttä varmuutta ei ole, kirjoittiko Topelius säkeensä Pirkanmaalla vai kotonaan Helsingissä muistikuviensa mukaisesti. Hän vieraili ensi kerran Kangasalla neljätoistavuotiaana matkalla Oulusta Helsinkiin ylioppilaskirjoituksiin.

Suosituimpiin koululauluihin lukeutuva Kesäpäivä Kangasalla nimettiin Pirkanmaan maakuntalauluksi 1995. Sävelmä korostaa Tampereen ja sen ympäryskuntien erottautumista Hämeen historiallisesta maakunnasta ja Hämäläisten laulusta.

Omana maakuntanaan Pirkanmaata on pidetty vasta 1950-luvulta alkaen. Se sai nimensä Pirkkalasta, joka kattoi keskiajalla valtaosan nykyisestä Pirkanmaasta.

Lue lisää

Suomi on poikkeuksellinen maa, jossa maakuntalauluja on esitetty aina: "Ne eivät ole joutuneet mustalle listalle vasemmisto- tai oikeistoradikalismin vuoksi"

Polttoaineveron tulevaisuus

Ilman ryijyjä kotini olisi alaston

Uutiskommentti: Korkeakoulutuksen keskittäminen loppui – hallituksen päätös tukea maakunnallista koulutusta on tervetullut ja terve