Koulunpenkki vie tulevaisuuteen - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Koulunpenkki vie tulevaisuuteen

Muuttuvassa maailmassa alanvaihto tuskin tulee ainakaan vähentymään.

Juuri tänään tuhannet opinhaluiset henkilöt ympäri maata pohdiskelevat, kannattaako tarjottu korkeakoulupaikka ottaa vastaan. Päätös pitää tehdä viimeistään keskiviikkona.

Joku voi kysyä, mitä järkeä on ensin hakea opinahjoon ja sitten arpoa paikan vastaanottamisen ja hylkäämisen välillä. Vastauksen avainsana on ensikertalaiskiintiö.

Ensikertalaiskiintiö tarkoittaa, että korkeakoulujen on varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Ylioppilastodistuksen arvosanat ovat siis entistä arvokkaampia, eikä opiskelupaikkaa uskalleta enää ottaa kokeilumielessä vastaan.

Vuoteen 2015 asti tilanne oli erilainen, sillä suurin osa opin saunan ovista aukesi yleensä vain pääsykokeen avulla. Opiskelupaikka oli ennen helpompi ottaa vastaan ihan vain kokeilumielessä ja miettiä koulunpenkillä, olisiko jokin muu ala kiinnostavampi.

Opiskelemaan lähteminen kiinnostaa erityisesti tänä vuonna. Opetushallituksen tilastoista selviää, että tänä vuonna korkeakoulupaikkaa haki yhteishauissa ennätysmäärä hakijoita, yhteensä 167 000 henkilöä. Vuonna 2019 hakijoita oli alle 152 000.

Korkeakoulusta opiskelupaikka irtoaa kuitenkin vain noin kolmasosalle heistä, eli 55 000 henkilölle. Heistä 80 prosenttia on ensikertalaisia hakijoita.

Koronapandemia on varmasti yksi syy kasvaneeseen opiskeluhalukkuuteen. Yksi ajattelee, että välivuosi ei tunnukaan epävarmassa taloustilanteessa houkuttelevalta, toinen pohtii, että jatkokouluttautuminen parantaa omia asemia tulevilla työmarkkinoilla ja kolmas on päättänyt vaihtaa alaa.

Vaikka korkeakouluopiskelijoista tulee todennäköisesti ensimmäisenä mieleen joukko värikkäisiin haalareihin pukeutuneita parikymppisiä, opiskelijat ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko.

Vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön tutkimuksesta selvisi, että yli puolet työntekijöistä on opiskellut työuransa aikana uuden tutkinnon tai ammatin. Joka neljäs työntekijä on vaihtanut ammattia tai alaa kerran ja 30 prosenttia 2–4 kertaa. Muuttuvassa maailmassa alanvaihto tuskin tulee ainakaan vähentymään.

Mitä ihmettä muuttuvassa maailmassa sitten kannattaa opiskella etenkin, kun kuluva vuosi on opettanut, että esimerkiksi yksi uusi virus voi muuttaa kaikkien elämää?

Jos vastausta ei halua etsiä tietystä ammatista tai tietyltä alalta, voi miettiä, mistä taidoista tulevaisuudessa on hyötyä. Kasvatustieteiden professori Juha T. Hakala viittaa teoksessaan Kasvatus ajan kanssa niihin taitoihin, jotka Maailman Talousfoorumi on listannut tulevaisuuden kannalta tärkeiksi. Tulevaisuuden taitojen kolmen kärjen muodostavat monimutkaisten ongelmien ratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus.

Hakala näkee luovuuden kykynä ja rohkeutena nähdä asioita toisin ja kirjoittaa: "Vain luovuuden ja siihen yhdistyvän ennakkoluulottoman ajattelun avulla on mahdollista ratkaista suuria maailmanlaajuisia uhkatekijöitä."

Opiskelupaikkaansa pohtivalle ajatus on armollinen, sillä minkä tahansa itselle uuden asian opiskelu kartuttaa ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua ja kykyä nähdä asioita toisin.

Koulunpenkillä vietetyn ajan voi siis aina nähdä investointina tulevaisuuteen.

Lue lisää

Opiskelija-asuntojen tarjonta on tänä syksynä tavallista parempi – korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ja etäopetukseen siirtyminen eivät näy hakemusmäärissä

Korkeakoulut palaavat syksyllä asteittain lähiopetukseen – "Varmasti on opiskelijoita, joille tämä etäopiskelu ei ole sopinut"

Moni korkeakoulu jatkaa etäopetusta tulevana syksynä – kannattaako muuttaa uudelle paikkakunnalle, jos valtaosa luennoista on verkossa?

Näin korkeakoulut rukkaavat opiskelijavalintoja koronakriisin vuoksi