Näin mahtavaa liikuntaa lavatanssi on – nyt jännitetään kesälavojen kohtaloa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Näin mahtavaa liikuntaa lavatanssi on – nyt jännitetään kesälavojen kohtaloa

"Joskus paheellisenakin pidettyä tanssimista on tutkittu ällistyttävän vähän, mutta tiedetään, että tanssi-illan aikana askelia kertyy yli 8 000 ja kaloreita kuluu keskimäärin 1 800", kirjoittaa Ulla Järvi Tutkimusmatkalla-kolumnissaan.

"Lavalla ei ole tansseja 2020. Terveellistä kesää sinulle!" Näin toivottaa tutuksi käynyt keskisuomalainen kesälava nettisivuillaan.

Kotipaikkakunnalla Varsinais-Suomessa tanssilavat sen sijaan aikovat avata parkettinsa elokuun alussa.

On vielä mahdoton sanoa, toteutuvatko suunnitelmat ja uskaltautuvatko ihmiset tanssimaan – etenkään vieraiden kanssa.

Nyt kun Suomessa koronatartunnan riski on kesän aikana painunut varsin pieneksi, tanssimattomuus lienee epäterveellisempää kuin tanssiminen. Silti meitä monia tanssinharrastajia mietityttää, miten lähikontakti onnistuu pitkien turvavälikuukausien jälkeen.

Tanssilavakulttuuriin kun kuuluu sekin, ettei koko iltaa välttämättä tanssita saman parin kanssa, vaan haetaan ja ollaan haettavana myös vieraiden keskellä. Paritanssista on tullut tuhansille suomalaisille rakas kuntoilumuoto, joka vie lavalle useita kertoja viikossa.

Tämä kesä ei ole ollut minulle ”terveellinen”. Keho ja mieli ovat nuutuneita.

Joskus paheellisenakin pidettyä tanssimista on tutkittu ällistyttävän vähän, mutta tiedetään, että tanssi-illan aikana askelia kertyy yli 8 000 ja kaloreita kuluu keskimäärin 1 800.

Vaihteleva rytminen liike harjoittaa tasapainoaistia, sparraa keskikehon lihaksia ja lisää muun muassa elimistön endorfiinintuotantoa.

Neurotieteilijä Hanna Poikosen väitöskirjatutkimuksessa havaittiin ammattitanssijoiden matalataajuisten aivoaaltojen synkronisaatiota, minkä tiedetään liittyvän ihmisen tunne- ja muistitoimintoihin.

”Tanssimiseen liittyvät tunnetilat, keholliset tuntemukset, kosketus omaan ruumiiseen ja mieleen ovat perustavanlaatuisia kokemuksia. Vaikka tanssisi yksin, musiikin ja liikkeen yhteisvaikutus on voimakas”, Hanna Poikonen on todennut.

Tanssilattialla flown voi löytää tuntemattoman ihmisen kanssa, kun askeleet natsaavat saumattomasti yhteen – aivojen theta-taajuuksien synkronisaation hoitaessa loput.

Olisi synkeä tulevaisuudenkuva, jos alkaisimme loputtomasti pelätä muita ihmisiä ja toisten ihmisten läheisyyttä. Ihminen on syntynyt laumaeläimeksi, ”rapsuttamaan” lajitovereita, liikkumaan yhdessä ja nauttimaan yhteisöllisyydestä.

Tiedetään, että vaille kosketusta jäävän ihmislapsen aivot eivät kehity normaalisti, ja kosketuksen tarve säilyy kuolemaan asti. Tanssiminen on monelle meistä osa persoonallisuutta, osa ihmisenä olon rikkautta.

Meidän suvun tanssifriikkien kesän pelasti lankomies, joka koronakaranteenin aikana rakensi navettansa ylisille ponttilaudasta lavan ”nurkkatansseille”. Silti vielä kaipaan elävää orkesteria ja tanssilavan tunnelmaa. Toivottavasti elokuussa tavataan!

Ulla Järvi on halikkolainen tiedetoimittaja ja viestinnäntutkija.

Lue lisää

Miksi tilaamme öljyvaltioilta polttoainetta, kun sitä voisi itse tehdä omalla tilalla?

Ilmastonmuutos yllätti valkoposkihanhien muodossa

Kaipaatko juhannustansseihin? Niitä ei nyt ole, mutta Susa Matson antaa vinkin: "Mankka soimaan ja omat laituritanssit pystyyn!"

Tanssikielto järkytti sota-ajan Suomessa ja sitä rikottiin ilakoimalla salaa: Poliisin hajottamat nurkkatanssit päättyivät pahimmillaan kuolemantapauksiin