Yhä vain lisää bulkkisellun tuotantokapasiteettia – sellutehdas ei ole ekoteko - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Yhä vain lisää bulkkisellun tuotantokapasiteettia – sellutehdas ei ole ekoteko

"Hidaskasvuista, laadukasta suomalaista puutavaraa käytetään vessapaperin ja pakkauskartongin raaka-aineeksi."

Suomeen suunnitellaan yhä lisää bulkkisellun tuotantokapasiteettia. 

Oulujärven, eli Kainuun meren, rannalle Paltamoon suunniteltu KaiCell Fibers Oy:n sellutehdas sai viime viikolla ympäristöluvan.

Alun perin tehtaan yhteyteen oli suunniteltu vaatekuitujen tuotantolaitos. Se osuus kariutui kiinalaisten rahoittajien vetäytymisen myötä. 

Suomalaisen metsäteollisuuden jalostusarvo ei ole juuri noussut. Tähän tosiasiaan meitä herätteli Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Uusivuori, jonka mukaan viime vuosien hakkuiden lisääntymisestä ei ole tullut vastaavaa taloudellista lisähyötyä yhteiskuntaamme. 

Tuotamme siis alhaisen jalostusarvon bulkkia maailmanmarkkinoille. Hidaskasvuista, laadukasta suomalaista puutavaraa käytetään vessapaperin ja pakkauskartongin raaka-aineeksi.

Se on surullista, eikä järin viisastakaan. Puutavara- ja sellukuutioiden kasvun tavoittelun sijaan pitää ryhtyä tavoittelemaan euroja. 

Kaiken lisäksi näitä sellutehtaita hehkutetaan vielä ekotekoina. Kuten tätä Paltamonkin tehdasta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Sellutehdas ei ole ekoteko.

Tehtaan jätevesipäästöt muodostavat optimaalisen rehevöittämiskombon. Kauniin ja mahtavan Kainuun meren tila huolestuttaa etenkin mahdollisten häiriötilanteiden sekä kaikkien päästölähteiden yhteiskuormituksen vuoksi. 

Sellutehdas aiheuttaa myös ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Niitä tulee teollisuusprosessista, lisääntyvästä liikenteestä sekä etenkin metsänkäytöstä.

Metsänkäytössä isoin ongelma on se, että puunhankinta perustuu myös turvemailla kasvaviin puihin. Kuitupuuhakkuut sellutehdasta varten ylläpitävät avohakkuumallista metsänhoitotapaa. 

Avohakkuut turvemailla aiheuttavat sekä suuret vesistö- että kasvihuonekaasupäästöt. Asiana tämä on merkittävä, koska joka kolmas talousmetsähehtaari on turvemaata. 

Lisäksi hakkuiden lisääntymisen myötä hiilinielutaso laskee. Myös metsäluonnon monimuotoisuus pitää saada kohenemaan ja lisääntyvät hakkuut eivät asiaa edesauta.

Ekoteko sellutehdas ei siis ole. Aluepoliittinen elinkeino- ja työllisyysteko se toki on. Teollisuuden aluetalousvaikutukset ovat merkittäviä ja teolliset työpaikat oikeasti tärkeitä.

Kuitenkin, sekä ilmaston lämpenemisen että luonnon köyhtymisen ollessa todellisuutta, uusien elinkeinojen pitäisi oikeasti ja aidosti olla kestävällä pohjalla. Osaamista tästä maasta löytyy. Mutta löytyykö viisautta ja tahtoa?

Kirjoittaja on Vihreän puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja.

Puutavara- ja sellukuutioiden kasvun tavoittelun sijaan pitää ryhtyä tavoittelemaan euroja. 

Lue lisää

Vai käytetään Suomen hidaskasvuista, laadukasta puuta vessapaperiin? Mielipidekirjoitus vastaa epäilyihin Kainuun sellutehdashankkeesta

KaiCell toisi vaurautta Kainuuseen

Koronamietteitä Kainuusta katsottuna

Bulkiksi nimittely on ylimielistä