Viljelijät kaipaavat tietoa turvemaiden päästöjen vähentämisestä – ratkaisu ovat maatalousneuvojat - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Viljelijät kaipaavat tietoa turvemaiden päästöjen vähentämisestä – ratkaisu ovat maatalousneuvojat

"Neuvojat ja asiantuntijat tuntevat kunkin tilan tarpeet ja olosuhteet. Siksi heidän suosituksensa on myös sovellettavissa hyvin käytäntöön", PTT:n maatalousekonomisti Suvi Rinta-Kiikka kirjoittaa.

Julkaisimme juhannuksen jälkeen viljelijäkyselyn tuloksia turvemaiden viljelyn kasvihuonepäästöjen hillitsemisestä. Sen mukaan puolet kaikista viljelijöistä arvioi, että turvemaiden ilmastovaikutuksia liioitellaan ja viljelijöistä 60 prosenttia koki tietävänsä riittävästi turvemaiden ilmastovaikutuksista.

Tästä voi vetää johtopäätöksen, että turvemaiden merkitystä vähätellään ja asialle haetaan oikeutusta vertaamalla sitä esimerkiksi tuontilihan tai lomalentojen päästöihin. Näin ihmismieli toimii. Asiat halutaan nähdä itselle edullisella tavalla. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että turvemaita on 11 prosenttia peltoalasta ja ne aiheuttavat noin 60 prosenttia Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Eikä toisaalta sitäkään, että asialle voi tehdä jotain.

Tuore maatalouden ilmastotiekartta nostaa turvemaiden viljelyn vähentämisen yhdeksi keinoksi maatalouden kasvihuonepäästöjen pienentämisessä. Ilmastotiekartan tarjoamat ratkaisut ovat vasta avaustasolla ja vaativat vielä työtä ennen kuin keinot on konkretisoitu toimenpidepaketeiksi rajoitteineen ja kannustimineen.

Kyselyn perusteella lähes 60 prosenttia turvemaiden viljelijöistä kaipasi lisää tietoa päästöjä vähentävistä viljelykäytännöistä. Yleisellä tasolla siis ilmastopäästöistä koetaan olevan riittävästi tietoa. Kun mennään tilatasolle ja puhutaan käytännön tekemisestä, tiedossa näyttää olevan enemmän aukkoja. Tiedon puutteesta kertoo myös se, että kautta linjan kyselyssä oli paljon ”en osaa sanoa” ja ”en samaa enkä eri mieltä” -vastauksia.

Turvemaiden ilmastopäästöjen hillitsemisessä oikeanlaisen tiedon saatavuus lienee keinovalikoiman helpoimmasta päästä. Ja toisaalta eihän sitä voi sivuuttaakaan? Puolella viljelijöistä olisi myös halua tehdä toimenpiteitä turvemaiden ilmastopäästöjen vähentämiseksi, joten lähtökohdat ovat hyvät.

Mitä kautta tietoa saataisiin käytäntöön? Siihen kysely antoi ainakin yhden vastauksen. Viljelijöistä 46 prosenttia koki, että maatalousneuvojien näkemys vaikuttaa heidän toimintaansa viljelijänä. 40 prosenttia koki, että elintarviketeollisuuden edustajien näkemysten vaikuttavat.

Neuvojat ja asiantuntijat tuntevat kunkin tilan tarpeet ja olosuhteet. Siksi heidän suosituksensa on myös sovellettavissa hyvin käytäntöön. Koska neuvojia ja teollisuuden asiantuntijoita kuunnellaan, on heidän roolinsa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä keskeinen.

Tärkeää olisi varmistaa, että asiantuntemus on ajantasaista ja ala tekee yhteistyötä tiedon tuottajien kanssa. Näin myös tutkimuksen ja hallinnon tieto saadaan hyödynnettyä tilatasolla.

Kirjoittaja on maatalousekonomisti Pellervon taloustutkimus PTT:ssä.

Lue lisää

Suomen asema matkailumaana voi kohota koronan jälkeen – nyt on laitettava yrittäjien verkostot kuntoon

Mitä sinä haluat metsältäsi?

Vesiviisaita ideoita

Kaurabuumi ei näy viljelijän lompakossa