Kolumni

EU:n pöydissä ystävämaa tunnetaan

Kompromissin löytäminen EU:ssa on monimutkainen jäsenmaiden välinen palapeli. Mitä enemmän liittolaisia maa onnistuu haalimaan, sitä kovemmin sen ääni kuuluu yhteisissä neuvottelupöydissä.

Hyvä esimerkki tästä nähtiin viime viikolla Brysselissä, kun EU-johto kokoontui huippukokoukseen. Yli 90 tunnin neuvottelut EU:n budjetista ja koronakriisin hätärahoituksesta hipoivat pituudellaan ennätyksiä, ja samalla samanmieliset maat löysivät toisensa.

Budjettineuvotteluissa maiden kannat vaihtelevat perinteisesti siitä, mitä EU:ssa jatkossa rahoitetaan ja minkä verran. Viime huippukokouksesta jää elämään nuuka nelikko, "frugal four”, johon kuuluivat Tanska, Itävalta, Ruotsi ja Alankomaat.

Näillä EU:n suurimmilla nettomaksajilla huolena oli, että ne joutuisivat maksamaan korkeita jäsenmaksuja Etelä-Euroopan talouden avittamiseksi.

Neljän maan ryhmä osoittautui tehokkaaksi. Pohjoiset nettomaksajat saivat neuvoteltua itselleen tuntuvia jäsenmaksualennuksia sekä vähennettyä avustuspainotteista kriisitukea elpymisrahastossa.

Kokouksen aikana Suomi liitettiin pihiin nelikkoon mukaan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Suomi ei kuitenkaan ollut nelikon täysjäsen vaan pysytteli tarkoituksella sivummalla. Suora liittoutuminen olisi alleviivannut sitä, että Suomi ei saanut muiden tapaan jäsenmaksualennuksia.

Pelkkä puolittainen osallistuminen nelikon pöytiin osoittautui lopulta kannattavaksi taktiikaksi. Suomi sai kirjekuorensa maataloudelle ja maaseudulle.

Yleisesti voikin sanoa, että allianssit ovat pienille jäsenmaille erityisen tärkeitä. Niiden kautta pohjoisen Suomen mielipiteet kuuluvat EU:ta johtavien Ranskan ja Saksan rinnalla. Mutta niissä on myös kääntöpuoli: liian voimakas liittoutuminen voi tuoda maineen joustamattomasta neuvottelupelistä.

Siksi hyvän ryhmän tekevät lopulta taitavat neuvottelijat, jotka tietävät sen, miten pattitilanteet vältetään.

Nuuka nelikko ei kuitenkaan ole ainoa EU-pöydissä tunnettu koalitio. Ryhmittymiä on muodostunut esimerkiksi koheesion ja maatalouden ystävistä sekä oikeusvaltiokehityksen puolustajista.

Oikeusvaltiokehityksen sitomista budjettiin kannattava ryhmä jakaantuu vahvasti itään ja länteen. Läntinen liitto koostuu suurista lännen nettomaksajista ja samaan aikaan Visegrád-maat (Unkari, Puola, Tšekki ja Slovakia) ovat epävirallisesti liittoutuneita oikeusvaltiomainintoja vastaan. Tällä kertaa Itä-Eurooppa vei pidemmän korren, koska maat välttivät tiukimmat demokratiakirjaukset.

Maatalousasioissa jäsenmaat jakautuvat eri leireihin. Niihin, joiden mielestä maatalouden rahoitusleikkaukset ovat modernissa EU-budjetissa väistämättömiä ja niihin, joiden mielestä kaikki leikkaukset tulee välttää. Maatalouskannat eroavat lisäksi siinä, tuetaanko maataloutta suorien tukien vai maaseudun kehittämisen kautta.

Viimeisestä EU-kokouksesta erilaisen teki se, ettei räyhäkkäänä pidetty Britannia ollut pitämässä nettomaksajien puolta. Britanniaa on kutsuttu Suomelle tärkeänä maatalousliittolaisena, ja päätöksenteon maatalouspolitiikassa on ennustettu siirtyvän brexitin myötä entistä vahvemmin pohjoisesta etelään.

Metsäasioissa Suomen täytyy hakea liittolaiset taas muualta. Kun EU:n vihreä sopimus Green Deal linjaa metsien käytöstä, apuja haetaan ensisijaisesti Itävallalta ja Ruotsilta.

Lue lisää

Joe Biden: Donald Trumpin hallinto ei ole ollut vastahakoinen vallanvaihdon aloittamisessa – Trump ja Biden eivät ole vieläkään puhuneet

Osakkeiden kurssikehitys jakautunut voimakkaasti eri suuntiin koronakriisin aikana – parhaiten menestyneiden yhtiöiden osakkeet nousseet vuodessa jopa yli 100 prosenttia, heikoimmat pudonneet lähes yhtä paljon

Euroopan unionilla on näytön paikka

Suomalaiset antaisivat EU:lle lisää valtaa koronakriisien kaltaisissa tilanteissa – mutta eivät antaisi sitä varten lisää rahaa unioniin