Saksan tahtiin, syteen tai saveen - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Saksan tahtiin, syteen tai saveen

Onko Suomen ulkomaankauppa vapaassa pudotuksessa? Saksa ratkaisee, koska se on Suomelle kolme kertaa suurempi vientimarkkina kuin esimerkiksi Venäjä.

Tullin toukokuun ulkomaankaupan tilastot ovat Suomen kannalta murheellista luettavaa. Suomen koko tavaraviennin arvo laski viime vuoden toukokuuhun verrattuna 31 prosenttia. Vienti oli arvoltaan neljä miljardia euroa. Kauppatase eli viennin ja tuonnin erotus oli 294 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi–toukokuussa alijäämää on kertynyt 1,5 miljardia euroa.

Tuonti- ja vientihintojen suhdekin toimi suomalaistuotteita vastaan: vientihinnat laskivat 6,4 prosenttia, kun tuontihinnat putosivat 2,7 prosenttia.

Vienti kaikkiin suurimpiin Suomen vientimaihin laski toukokuussa. Vienti Saksaan kyykkäsi 51,2 prosenttia.

Suomeen verrattuna Saksa on ulkomaankaupasta huomattavasti riippuvaisempi maa. Vuonna 2019 vienti ja tuonti käsittivät Saksan bruttokansantuotteesta maailmankauppajärjestö WTO:n mukaan 71 prosenttia.

Itämeren rantavaltioiden ulkomaankaupasta Saksa vastaa yksin 15 prosentin osuudesta. Suomi porskuttaa naapurien kanssa samassa tahdissa.

Siksi on ratkaisevaa, että Saksan liittovaltio, EU ja Euroopan keskuspankki onnistuvat satojen miljardien eurojen koronaelvytyksessään.

Se huonompi vaihtoehto tuntuu jo ensi aaltoon joutuneessa Uudessakaupungissa autotehtaineen: Suomen henkilöautojen viennin arvo romahti toukokuussa 88 prosenttia verrattuna viime vuoden toukokuuhun. Valmet Automotive käynnisti heinäkuussa uudet lomautukset, jotka koskevat noin tuhatta työntekijää.

Toukokuussa Suomesta vietiin 1 558 henkilöautoa, vuosi sitten samassa kuussa 12 814 autoa.

Tuote on kunnossa, ostajat ovat vetäytyneet uusien autojen markkinoilta. Tehdas on taas käynnissä kevään sulun jälkeen.

Suomi on viennistä riippuvainen maa, mutta kansantuotteessa kaikki taloudellinen aktiviteetti kirjataan yhtä lailla kansantuotteeseen. Kotimainen kysyntä ylläpitää hyvinvointia siinä kuin vientikonttiin lastattu kone ja sellupaalikin. Hyvä, että myytit toisten paitojen pesemisen arvottomuudesta on viimeistään koronan kyydissä osoitettu vääriksi. Arvokasta työtä yhtä kaikki.

Nykyisen kokoisen hyvinvointivaltion ylläpito, työllisyys ja verokertymä edellyttävät palveluiden ja tavaroiden tuotannon, työllisyyden ja kulutuksen ylläpitämiseksi kotimaan sektorin lisäksi toimivaa ulkomaankauppaa. Siksi Saksan ahdinko näkyy ja tuntuu meillä.

"Noin miljoona työpaikkaa riippuu Suomessa viennistä, ja Saksa on tärkein vientimaa", muistutti Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin vt. toimitusjohtaja Jan Feller HS:ssa (20.7.2020).

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Lue lisää

Naapurilla menee vielä huonommin

Teurastamoille alkoi tulla välittömästi kyselyitä sianlihasta Aasiasta – Saksan ASF-kriisi ohjaa kysyntää muiden maiden lihantoimittajille

Sianlihan hinta laskee dramaattisesti Saksassa

Sianlihan vienti Saksasta Kiinaan ja Koreaan pysähtyi heti