Yritysten pärjättävä nyt yksin - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Yritysten pärjättävä nyt yksin

Luottamus on lähikuukausina enemmän kuin tyhjä sana. Suomalainen hyvinvointi on sen varassa.

Seuraavat kuukaudet saattavat muodostua kohtalonomaisiksi suomalaisille yrityksille. Koronan toinen aalto on liikkeellä sekä Suomessa että Euroopassa. Jos kulutus hiipuu meillä ja muualla, myös yritysten toimintaedellytykset rapautuvat.

Monet ravintolat, matkailuyritykset ja kaupat eivät käytännössä kestä toista yhteiskunnan sulkemista. Vientiyritykset eivät puolestaan kestä Euroopan talouselämän taantuman jatkumista.

Budjettiesitystään keskiviikkona sinänsä jämäkästi esitellyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) painotti useaan otteeseen koronan toisen aallon hillitsemisen merkitystä.

Huoli on äärimmäisen perusteltu. Ilman verotuloja tuottavaa elinkeinoelämää emme pysty torjumaan koronan tuhoja emmekä paljon muutakaan.

Huomioitavaa hallituksen ensi vuoden budjetissa on valtion velan nousu 132 miljardiin euroon. Luku on hurja ja vielä hurjemmaksi se kasvaa, jos koronan aiheuttama taantuma pitkittyy.

Ensi vuoden velkaantuminen on laskettu toiveikkaasti seitsemäksi miljardiksi euroksi. Sen oletuksena on koronan toisen aallon jääminen vaisuksi. Jos riittävän moni ei luota tähän, jo se riittää painamaan talouden uuteen taantuman.

Vanhasen tuki elinkeinoelämälle on osuva. Energiaverotuksen laskeminen ja edulliset väylämaksut tukevat suoraan vientiä. Valtiovarainministerin viesti oli, ettei muuta tipu.

Valtiolla ei ole enää varaa velkaantua, koska matalien korkojen aika ei kestä ikuisesti. Velkapotti on niin iso, että takavuosien normaali korkotaso aiheuttaisi yksistään useiden miljardien lisäkulut.

Jos yritysten koronariski toteutuu, katseet kohdistuvat työmarkkinajärjestöihin – taas kerran.

Tilanne talouden koronakriisissä on nyt jo radikaalisti huonompi, kuin taannoisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) ajaessa läpi kilpailukykysopimusta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Huolimatta sopimuksen saamasta arvostelusta, Suomi nousi lyhyessä ajassa EU:n taloussurkimuksesta yhdeksi unionin kärkimaaksi.

Tällä kertaa vastaavanlaisen tempun tekeminen on huomattavasti vaikeampaa. Työnantajien EK on luopunut mahdollisuudestaan tehdä keskitettyjä tuloratkaisuja. Palkansaajia edustavilla SAK:lla, Akavalla ja STTK:lla ei ole neuvottelukumppania.

Eri alojen liittojen pitäisi nyt pystyä itse alentamaan viime palkkakierroksen korkeita korotuksia korona-aikaan paremmin sopiviksi.

Tilanne on tietenkin vaikea, mutta vielä vaikeammaksi se muuttuu, jos lomautukset alkavat muuttua irtisanomisiksi. Työttömyyden lisääntyminen on uhka kaikille, niin palkansaajille, yrityksille kuin valtiollekin.

Yritykset ovat nyt monella alalla aivan omillaan. Paikallinen sopiminen voi edetä valtavan askeleen, pakon edessä. Vahvoilla ovat ne yritykset, jotka ovat onnistuneet luomaan luottamuksen henkilöstönsä kanssa. Jos ne ovat hyvinä aikoina työllistäneet, jakaneet tulospalkkioita ja arvostaneet työntekijöitään, niillä on mahdollisuus nyt pyytää työntekijöiltään tukea.

Samaa vastapuolen arvostamista on syytä opetella nopeasti myös työmarkkinajärjestöissä ja liitoissa. Luottamus on lähikuukausina enemmän kuin tyhjä sana. Suomalainen hyvinvointi on sen varassa.

Lue lisää

"Asiakkaan oma vika, jos tulee junaan"

Baarien ja yökerhojen koronarajoitukset nousevat taas hallituksen pöydälle

Peseekö hallitus kätensä koronasta? Slunga-Poutsalo: "Se on sysännyt vastuun kunnille, maakunnille ja sairaanhoitopiireille"

Intia ilmoitti kuuden miljoonan koronatartunnan ylittymisestä