Pienin rankkaa ykköseksi Ranskan, keskimmäinen fanittaa Amerikkaa, esikoinen ei oikein osaa sanoa – vaan mikä on äidin mielestä maailman paras maa? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Pienin rankkaa ykköseksi Ranskan, keskimmäinen fanittaa Amerikkaa, esikoinen ei oikein osaa sanoa – vaan mikä on äidin mielestä maailman paras maa?

Tämä kesä sai monet katsomaan koti-Suomea ihan uusin silmin. Kuuntele kolumni Olga kertomana.

"Äiti, mikä on sun mielestä maailman paras maa?" Tätä kysymystä on pyöritelty kolmilapsisessa perheessämme viimeisen vuoden aikana varsin usein.

Pienin rankkaa ykköseksi Ranskan, koska siellä asuu serkkuja ja hän haaveilee matkasta Pariisiin katsomaan Eiffel-tornia. Keskimmäinen fanittaa Amerikkaa, koska siellä tehdään hänen mielestään maailman parhaat leffat. Esikoinen ei osaa päättää, koska vaihtoehtoja on liikaa eikä hän ole päässyt käymään ”vielä oikein missään”.

Minä vastaan aina että maailman paras maa on Suomi.

Vaikka taas koko kesän satoi liikaa ja vaikka syksyt ovat pitkiä ja loskaisia. Meillä on kuitenkin ne muutamat kauniit kesäpäivät mökkirannassa, kuulaat syksyn kävelyretket, kun voi potkia keltaisia vaahteranlehtikasoja mennessään (sen minkä mahdollisilta koirankakoilta uskaltaa) ja talven narskuvat pakkaspäivät, kun puut on jo kannettu, lumet luotu ja autokin lähtee käyntiin.

Eikä sää ei ole ainoa asia, mikä tekee maasta hyvän.

Uskon, että koronan jälkeen Suomi näyttäytyy meille suomalaisille nyt vähän toisenlaisena. Tänä kesänä perusmökkikansalla riitti vieraita riesaksi asti, karavaanarielämä oli taas muotia ja kaikki mahdolliset peräkylien majoituspaikat pistivät asiakasryntäyksessä parastaan. Jopa minun omalla pienellä kotieläinpihallanikin oli ennätyskesä.

Nyt Suomi on yhtäkkiä kiinnostava paikka, jonne halutaan matkustaa. Täällä rantalomaillaan, surffataan, patikoidaan ja tutustutaan kulttuuriin. Hienoa, että koronan runteleman kevään jälkeen se toi jotain positiivistakin; kulutusta, joka jäi tänne Suomeen.

Isot matkailukohteet ovat kyllä olleet kovilla. Kävimme viime viikolla perheen kanssa Tampereen Särkänniemessä, jossa kävijämäärää on koronan vuoksi vähennetty viidennekseen normaalista päiväkävijämäärästä (maksimi noin 20 000 henkilöä).

Olipa ihanaa käydä väljässä huvipuistossa, missä koko aika ei mennytkään laitteisiin jonottamiseen. Meille kiva, mutta varmasti vaikuttaa Särkänniemen tulokseen. Samoin ovat kärsineet vesipuistot ja muut niin sanotut massakohteet.

Mutta pienet matkailukohteet hyötyivät ja se on vaihtelun vuoksi ihan oikea suunta.

Suomessa ei ole helppoa olla pienyrittäjä. Yksityisyrittäjyys vielä menee, jos saa työmäärää rajattua, mutta kyllä toiselle palkan maksaminen on yksinkertaisesti kallista.

Niin paljon kuin haluaisin, että kaikki se raha mitä yrityksen tililtä palkkapäivänä lähtee, menisi oikeasti tallitytölleni Emmille, niin eihän se ihan niin mene. Lähes kolmasosa summasta menee palkanmaksukuluihin, ja edelleen sitä ei moni edes tiedä.

Niinpä tieto siitä, että moni paikallinen pienyrittäjä ympäri Suomen on tänä kesänä juossut hädissään tukkuun hankkimaan lisää aamiaistarvikkeita, koska asiakkaita vaan tulee ja tulee, ilahduttaa minua suuresti.

Kaikki pienet eivät hyötyneet. Kauppakeskukset ovat saaneet olla koko ajan auki, (mitä en ihan ole ymmärtänyt, miten ne oikeastaan eroavat vaikkapa messuista?) ja nettikauppa on käynyt kuumana, mutta pienillä kivijalkaputiikeilla on ollut sitäkin tiukempaa.

Mitä jos jokainen suomalainen lupaisi ostaa vähintään yhden joululahjan pikkuliikkeestä? Se olisi hyvä alku.

Lue lisää

Oppositio prässää hallitusta työllisyystoimista ja painavasta velkataakasta

Mitä rajoituksia ravintoloille? Katso hallituksen koronainfo suorana kello 20

Tänä vuonna ei tule Linnan juhlia – presidenttipari kutsuu suomalaiset viettämään itsenäisyyspäivää uudella tavalla

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan yrityksiä varaudutaan tukemaan merkittävästi vielä tänä vuonna