Suometsä sitoo hiiltä nopeammin kuin luonnontilainen suo - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Suometsä sitoo hiiltä nopeammin kuin luonnontilainen suo

Soiden ennallistaminen lämmittää aluksi ilmastoa, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus muuttuu viilentäväksi.

Jos käytät suota metsänkasvatukseen, lyökö se korville ennallistamista? Jos haluat sitoa suohon hiiltä, onko se monimuotoisuudelta pois?

Soiden monikäyttö on ongelmallisempaa kuin metsien monikäyttö. Syinä ovat vesi ja turve, soiden keskeisimmät elementit. Näköpiirissä on kuitenkin ratkaisuja.

Kun suolla haluttiin kasvattaa metsää, se ojitettiin, jolloin vesi saatiin suolta pois. Samalla suoympäristöt muuttuivat. Avosoille tyypillinen kasvi- ja eläinlajisto väheni ja vesistöt samenivat ravinteista sekä orgaanisesta aineksesta. Samalla turpeeseen tuhansien vuosien aikana sitoutunut hiili alkoi paeta monilla soilla.

Perinteinen metsänkasvatus ei siis sovi yhteen soiden monimuotoisuuden eikä vesistöjen suojelun kanssa. Hiilen osalta tilanne on monimutkaisempi, sillä lyhyellä aikavälillä suometsä sitoo hiiltä nopeammin kuin luonnontilainen suo.

Jos halutaan nopeasti hillitä ilmastonmuutosta, metsänkasvatus on järkevää. Hiilen kohtalo riippuu kuitenkin siitä, mitä puulle tapahtuu. Jos puu poltetaan energiaksi, hiili tuprahtaa ilmakehään, jolloin metsänkasvatuksen ilmastohyöty jää lyhytaikaiseksi.

Entä jos soita ennallistetaan? Tukitaan ojat ja saadaan vesi takaisin suolle. Tästä ei metsänkasvatus hyödy, joten ennallistaminen on järkevää toteuttaa vain heikosti puuta tuottavilla soilla. Monimuotoisuus alkaa palautua ja vesistökuormitus kääntyy ennen pitkää laskuun.

Hiiltä alkaa sitoutua turpeeseen, mutta metaania vapautuu vettymisen seurauksena. Siksi ennallistaminen lämmittää aluksi ilmastoa, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus muuttuu viilentäväksi.

Toisaalta en kantaisi huolta ennallistamisen ilmastovaikutuksista. Verrattuna vajaaseen viiteen miljoonaan ojitettuun suohehtaariin, reilun 30 000 tähän mennessä ennallistetun suohehtaarin vaikutus on marginaalinen.

Metsänkasvatuksen ja ennallistamisen vaikutukset riippuvat myös suosta. Tutkimuksen tuottamat laskentamallit sekä päätöksentekoa tukevat työkalut auttavat pohtimaan, millaisille soille toimenpiteitä kannattaa kohdistaa. Metsänkasvatuksen ja ennallistamisen lisäksi on muitakin vaihtoehtoja, kuten energiapuun korjuu tai soiden jättäminen ilman toimenpiteitä.

Myös uusia metsänkasvatus- ja ennallistamismenetelmiä kehitetään. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja vedenpinnan pitäminen tietyllä korkeudella voi vähentää soilta tulevaa vesistökuormitusta ja ilmastopäästöjä. Vesien ohjaaminen ojitusalueilta viereisille soille voi tarjota monimuotoisuudelle mahdollisuuden palautua samalla, kun metsää kasvatetaan naapurisuolla.

Metsäekologian professori Anne Tolvanen työskentelee Luonnonvarakeskuksessa.

Lue lisää

Kausittainen asuminen maaseudulla edellyttää aluepolitiikan vahvistumista

Nuori, korkeaan sänkeen niitetty ja reilusti lannoitettu nurmi parempi hiilensidonnan kannalta

Uusi työkalu monipuolistaa suometsien hoitoa entistä tuottavammaksi

IT-yritys osti hiilinieluksi 70 000 eurolla suota ja käyttää uusiutuvaa energiaa – hiilineutraaliuden sijasta tähtäimessä oli hiilinegatiivisuus