Kolumni

Nuijankopautuksella sivukyläksi

Tuntikausia kestänyt kokous päättyi tyrmistyneeseen hiljaisuuteen, kun valtuusto käveli kuntalaisten mielipiteen ylitse.

Huomasin loppukesästä uutisen, että Seinäjoen kuntarajasta ilmoittava kyltti on joutunut taas ilkivallan kohteeksi kotiseudullani Nurmossa. Seinäjoki-teksti oli töhritty mustalla maalilla ja päälle oli kirjoitettu isoin kirjaimin Nurmo. Seinäjoen vaakunan päälle oli spraymaalattu punaisella värillä miehen sukupuolielin. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.

Nurmo on entinen pohjalaiskunta, joka liittyi Seinäjokeen vuonna 2009. Minulle ja monelle muulle nurmolaiselle kuntaliitos oli traumaattinen kokemus. Liitoksesta järjestettiin keväällä 2007 neuvoa-antava kansanäänestys, jossa yli 63 prosenttia nurmolaisista tyrmäsi seinäjokisten kosinnan. Silti Nurmon kunnanvaltuusto päätti äänin 18–17 hyväksyä kuntaliitoksen. Maakuntalehti Ilkka ajoi erittäin voimakkaasti Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron yhdistymistä.

Olin seuraamassa ratkaisevaa valtuuston kokousta Nurmon kunnantalolla toukokuussa 2007. Tunnelma oli käsinkosketeltavan jännittynyt. Mustavalkeita EI-tarroja jaettiin kunnantalon pihamaalla ja nurmolaiset kajauttivat kokoukseen saapuville valtuutetuille Arvon mekin ansaitsemme -laulun. Valtuustosali oli ääriään myöten täynnä yleisöä, televisioryhmät taltioivat kokouksen ja paikalle oli hälytetty järjestysmiehiä.

Tuntikausia kestänyt kokous päättyi tyrmistyneeseen hiljaisuuteen, kun valtuusto käveli kuntalaisten mielipiteen ylitse. Kunnantalon ulkopuolella pettyneet nurmolaiset huutelivat valtuutetuille. Onneksi painipitäjässä vältyttiin käsirysyltä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet säästöjä kuntien kokonaismenoihin. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelut keskittyivät pienistä liitoskunnista suuriin. Kuntaliitokset vähensivät myös äänestysaktiivisuutta pienissä liitoskunnissa.

Haastattelin heinäkuussa kokenutta keskustapoliitikkoa Kyösti Virrankoskea. Hänen mukaansa nykyhallituksen kaavailema sote-uudistus on valtava keskittämishanke, jossa päätösvalta ja palvelut uhkaavat karata maaseutukunnista maakuntakeskukseen. Arvoisa punamultahallitus, älkää toistako samoja virheitä kuin Paras-hankkeessa, jonka seurauksena moni kylänraitti hiljeni.

Viime vuosina kuntaliitosrintamalla on ollut hiljaista. Kunnissa ollaan odottavalla kannalla, koska sote-uudistus on viivästynyt. Kuntaliitosta arvioidaan, että liitostahti kiihtyy taas 2020-luvulla (Yle 17.6.). Myös kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) on useissa puheenvuoroissa kannustanut kuntia yhdistymään. Ensi kevään kuntavaaleja kannattaa seurata tarkasti.

Palataan Etelä-Pohjanmaalle. Kuntakylttien sotkeminen on typerää ilkivaltaa. Se on kuitenkin selvää, että kuntaliitos herättää yhä katkeruutta Nurmossa.

Kuntaliitoksen jälkeen terveyspalvelut ovat heikentyneet Nurmon alueella, Hyllykallion kirjasto lakkautettiin ja investoinnit keskitetään kantakaupunkiin. Itsehallinto meni ja kiinteistövero nousi. Valtuusto teki yhdellä nuijankopautuksella maineikkaasta urheilupitäjästä Seinäjoen sivukylän.

Lue lisää

Atrian toimitusjohtaja Gröhn jättimäisestä broilerinvestoinnista: "Sika ja nauta pysyvät yhä keskiössä"

Seinäjoen Sarka-messut peruuntuvat ensi tammikuulta koronan takia – "Pettymys on valtava"

Maakunnat saavat verotusoikeuden uudessa sotessa – katso miten uudistus etenee lähivuosina

Hallituspuolueet sopuun sote-uudistuksesta – sote-maakuntien nimi vaihtuu hyvinvointialueeksi