Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Kolumni

Valtionvelan huoleton lisääminen voi käydä kalliiksi

Koronakriisin takia valtiot joutuvat ottamaan suurempaa roolia yhteiskunnassa ja taloudessa. Terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi on asetettava suosituksia ja rajoituksia. Irtisanotut, lomautetut ja ahdingossa olevat yrittäjät ja yritykset tarvitsevat yhteiskunnan tukea.

Tätä varten valtio ja sen instituutiot ovat olemassa. Ne pehmentävät meihin kohdistuvia, yllättäviä iskuja.

Suomi ja Suomen talous eivät vielä ole kuivilla. Ilmassa roikkuu edelleen konkurssiaallon uhka. Kriisi jatkuu ja Suomi velkaantuu kiihtyvää tahtia. Olen ihmetellyt puheenvuoroja, joissa Euroopan ja Suomen velkaantumisen merkitystä vähätellään.

Meillä on pelkästään euroalueella liian monta valtiota, jotka ovat suhtautuneet huolettomasti velkaantumiseen vuosikymmeniä. Sen seuraukset ovat hyvin tiedossa. Velka on helppo päästää kasvamaan vuoreksi, jonka lyhentäminen käykin muuttuvien olosuhteiden vuoksi mahdottomaksi.

Pienenä ja siksi ulkoisista tekijöistä riippuvaisena valtiona Suomen täytyy suhtautua epäluuloisesti puheisiin valtionvelan huolettomasta kasvattamisesta. Kriisissä velanottoa ei voi kokonaan välttää. Osittain se on jopa välttämätöntä.

Olennaista on, mitä varten velkaa otetaan ja miten uskottavat suunnitelmat sen takaisinmaksamiseksi laaditaan.

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn otti viikonloppuna kantaa Suomessa ja Euroopassa harjoitetun raha- ja talouspolitiikan puolesta. Rehn kirjoitti, että "kestävän kasvun eväät ja työllisyysasteen nostaminen ovat kansallisten päättäjien vallassa, samoin julkisen talouden kestävyys. Näistä asioista olisi Suomessa nyt syytä keskustella ja tehdä päätöksiä.”

Tästä olen pääjohtaja Rehnin kanssa samaa mieltä.

Pääjohtaja Rehnin kasvattajaseuran, keskustan, näytöt hallituksessa työllisyystoimien ja tiukan talouspolitiikan linjan takaajana ovat toistaiseksi surkeat. Ennen koronakriisiä hallitus jakoi satoja miljoonia, kriisissä jaettiin miljardeja, mutta yhtään keinoa julkistalouden vahvistamiseksi ei ole. Näyttää siltä, ettei niitä tulekaan ainakaan lähitulevaisuudessa.

Verottamalla lisää, hautaamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen säästötavoite tai keksimällä lisätehtäviä kunnille kasvua ei synny. Julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi hallitus ei ole kyennyt asettamaan edes tavoitetta.

75 prosentin työllisyysaste näyttää unohtuneen kokonaan. Toivoa sopii, että budjettiriihessä se vihdoin palautuisi mieliin.

Kesäkuussa 2020 työttöminä työnhakijoina oli yli 416 000 ihmistä. Maksetut palkat romahtivat huhti–kesäkuussa 4,4 prosenttia ja yksityisillä toimialoilla jopa 6,1 prosenttia.

Koko kansantalouden tasolla luku on hälyttävä, mutta työttömäksi jääneelle suomalaiselle se on pahimmillaan murskaava. Työllisyystoimien tarve on entistäkin suurempi.

Uusien työpaikkojen luomiseksi keinoista ei ainakaan ole pulaa, jos on halua niistä päättää. Kokoomus on esittänyt listan uudistuksista, joilla saataisiin yli 100 000 työpaikkaa. Niistä 55 000 pohjautuu valtiovarainministeriön esityksiin.

Työttömyyttä on laskettava työmarkkinoita uudistamalla. Samalla työelämän laatua ja työssä jaksamista on parannettava.

Jokaisen työikäisen ja -kykyisen panoksella on arvoa. Saan lähes päivittäin palautetta työttömäksi jääneiltä yli 55-vuotiailta, jotka kertovat, että halua ja tahtoa on, mutta töitä ei saa. Näin ei voi olla. Yhteiskuntamme viesti näille ihmisille ei saa olla se, ettei heillä olisi enää mitään annettavaa.

Jokainen menetetty päivä on liikaa niille tuhansille suomalaisille ihmisille, jotka ovat työtä vailla. Tekojen aika on nyt.

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.

75 prosentin työllisyysaste näyttää unohtuneen kokonaan.

Lue lisää

Orpo ennakkoäänistä: Suomalaiset haluavat vaihtoehdon "vasemmistohallituksen politiikalle"

Kasvua ilman keskittämistä

Paikalliset poliitikot ansaitsevat ison arvon

Maakuntauudistusta ei kannata tehdä