Onko niin, että yksinäisyys masentaa, vai aiheuttaako masennus yksinäisyyttä? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Onko niin, että yksinäisyys masentaa, vai aiheuttaako masennus yksinäisyyttä?

Tyttöjen ja naisten riski sairastua teini-iässä masennustiloihin voi olla kaksin- tai kolminkertainen poikiin ja miehiin verrattuna.

Mielenterveysongelmien yhteyksiä sosiaalisiin vaikeuksiin on tutkittu paljon. Erityisesti tutkimusta on tehty tilastollisin menetelmin tarkastelemalla esimerkiksi erilaisten diagnoosien tai neuropsykiatristen häiriöiden yhteyksiä tai riskejä sosiaalisiin ongelmiin kuten yksinäisyyteen tai sosiaalisten tilanteiden pelkoon.

Tutkimusasetelmissa voi kuitenkin olla vaikea erottaa syitä ja seurauksia. Onko esimerkiksi niin, että yksinäisyys masentaa, vai aiheuttaako masennus yksinäisyyttä? Vai sekä että? Tieto ongelmien kietoutumisten juurisyistä voi auttaa niiden lievittämisessä ja ennaltaehkäisyssä.

Yksinäisyyttä käsittelevässä tutkimuksessani haastattelin 39:ää nuorta aikuista, jotka kertomansa mukaan olivat kokeneet pitkäkestoista yksinäisyyttä elämänsä aikana. Mielenterveyteen liittyvät teemat nousivat haastatteluissa erittäin voimakkaasti esille, erityisesti naisten kertomana. Haastatelluista 32 naisesta jopa 66 prosenttia kertoi mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan. Tästä ryhmästä puolet oli saanut mielenterveysdiagnoosin. Seitsemästä haastatellusta miehestä yksi kertoi mielenterveysongelmistaan.

Mielenterveysongelmien sukupuolittuneisuutta tutkittaessa on havaittu, että tyttöjen ja naisten riski sairastua teini-iässä depressioon, eli masennustiloihin tai toistuvaan masennukseen, voi olla kaksin- tai kolminkertainen poikiin ja miehiin verrattuna. Depressiot ovat monitekijäisiä sairauksia, joihin liittyy biologisia, psykologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaaratekijöitä. Esimerkiksi naisten kokema seksuaalinen ahdistelu, häirintä ja lähisuhdeväkivalta voivat olla sosiokulttuurisia tekijöitä, jotka lisäävät masennusriskiä.

Kun yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien kietoutumia tarkasteltiin tutkimuksessani tarkemmin, ne paljastuivat moninaisiksi. Joidenkin kohdalla nuoruudessa koettu yksinäisyys aiheutti masentuneisuuden tunteita. Joillakin yksinäisyys ja sitä seurannut masennus muodostivat toisiaan vahvistavan kehän, joka syventyi ajan kuluessa. Tähän kietoutumaan vaikutti vahvasti myös kouluaikoina koettu kiusaaminen ja osalla lähisuhteissa koettu väkivalta. Jos taas henkilöllä oli jokin neuropsykologinen häiriö kuten ADHD tai ADD tai vakava mielenterveyden ongelma, kuten vaikea masennus tai skitsofrenia, se näytti johtavan pitkäkestoiseen, syvään yksinäisyyteen.

Elämme haastavaa aikaa koronaviruspandemian takia, jonka toinen aalto vaikuttaa voimistuvan. Näyttää siltä, että pandemia-aika on lisännyt suomalaisten ahdistuneisuutta, masennusoireilua ja yksinäisyyttä. Avun hakeminen ja saaminen mielenterveysongelmiin voi olla hankalampaa nykyisessä tilanteessa. Isoja panostuksia sosiaalisten ja mielenterveyteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan nyt ja jatkossa.

Anna Reetta Rönkä on tutkijatohtori Oulun yliopistosta.

Lue lisää

Tutkimus: Kavereiden puute tärkeä syy nuorten miesten vähäiseen liikuntaan

Liioiteltu itsevarmuus on välttämätön selviytymiskeino luonnollisen valinnan kovassa koulussa

Näin mahtavaa liikuntaa lavatanssi on – nyt jännitetään kesälavojen kohtaloa

Suomalaiset viettävät enemmän aikaa yksin – omissa oloissa vietetty aika lisääntyi jo ennen koronaa