Kausittainen asuminen maaseudulla edellyttää aluepolitiikan vahvistumista - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Kausittainen asuminen maaseudulla edellyttää aluepolitiikan vahvistumista

Monipaikkaisuuden edistäminen puuttuu suurimpien puolueiden poliittisista ohjelmista.

Koronakevät on tarjonnut mahdollisuuden kurkistaa tulevaisuusikkunaan. Siinä entistä suurempi osa ihmisistä elää monipaikkaisesti useammassa kuin yhdessä asunnossa ja työskentelee etäällä varsinaisesta työpaikasta. Koronakeväänä tämä tarkoitti, että usea kaupunkilainen suuntasi tekemään etätöitä kesäasunnolleen.

Mobiiliverkkodatan analyysit osoittavat, että koronavirus vaikutti keväällä ihmisten liikkuvuuteen ja yleisemminkin ihmisten elämään vähiten harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa, ja eniten suurissa kaupungeissa. Havaittu koronakevään digiloikka myös vahvisti, että erityisesti ne maaseutukunnat ja maaseutualueet, joissa on runsaasti kausiasutusta ja kattavat nopeat tietoliikenneyhteydet, ovat tulevaisuudessakin vahvoilla digitalisaation edetessä.

Ajankohtaisuudestaan huolimatta monipaikkaisuus puuttuu suurimpien puolueiden poliittisista ohjelmista. Se on kuitenkin kirjattuna Sanna Marinin hallitusohjelmaan tavoitteena edistää uuden teknologian hyödyntämistä tehokkaasti joustavan elämisen, työskentelyn ja yrittämisen mahdollistamiseksi paikasta riippumatta.

Hallitusohjelman kirjaus luo uusia odotuksia aluepolitiikan vahvistumiselle. Paikkariippumattomuuden edistämiseen sisältyy rivien välissä oleva viesti, joka painottaa tarvetta tukea ja kehittää monipaikkaisen elämisen edellytyksiä joka puolella Suomea.

Viime vuosina on jäänyt huomaamatta, että etenevä kaupungistuminen voimistaa yhteiskunnan monipaikkaisuutta. Esimerkiksi vuosina 2005–-2016 kaupunkien väkiluku kasvoi 307 000 asukkaalla, mutta samanaikaisesti maaseutualueilla kausiväestön määrä kasvoi 62 000 asukkaalla. Pysyvän asutuksen vähentyminen korvautuu maaseudulla osa-aikaisilla asukkailla. Maaseutu ei autioidu, vaan sen käyttö muuttuu osana kehittyvää yhteiskuntaa.

Monipaikkaisuuden kasvaessa on tiedostettava, että tasapainoista yhteiskuntaa ei rakenneta yksinomaan heittäytymällä kaupungistumistrendin vietäväksi painottamalla aluekehityksen resursseja kaupunkeihin. Kaupungistumisen kytkeytyminen monipaikkaisuuden kasvuun edellyttää investointeja myös maaseudulle. Paikkariippumattomuuden kynnysinvestoinnit ovat nopeat tietoliikenneyhteydet, joilla luodaan uusia mahdollisuuksia taloudellisen toimeliaisuuden hajautumiselle.

Monipaikkaisuus voi tulevaisuudessa murtaa kaupunki-maaseutu vastakkainasettelun, koska se nostaa esille kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen. Aluepolitiikalle tämä tarkoittaa tarvetta kehittää monipaikkaisen asumisen molempia päitä – kaupunkeja ja maaseutuja.

Olli Lehtonen on Luken erikoistutkija ja Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori.

Lue lisää

Maaseutu on mahdollisuus, tervetuloa!

Saarikko keskustan linjasta: Kaupungistuminen ei välttämättä ole jatkuva megatrendi – monipaikkaisuuden puolesta tarvitaan toimia

Kokoomuslainen viljelijä hämmästeli Petteri Orpon sanavalintoja puoluekokouksessa: "Kyllähän se särähti omaan korvaan"

Tutkija: Palveluiden hajautus voi olla kannattavampaa kuin keskittäminen – "Olemmeko jo liikaa heikentäneet maaseudulla elämisen edellytyksiä?"