Kolumni

EU:ssa pitää ottaa järki käteen metsäasioissa

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi maanantaina 7. syyskuuta suurella enemmistöllä EU:n uutta metsästrategiaa koskevan raportin. Minulla on ollut kunnia toimia pääneuvottelijana muodostettaessa parlamentin kantaa EU:n uuteen metsästrategiaan, jonka Euroopan komissio julkaisee alkuvuodesta 2021.

Maatalousvaliokunnan tasapainoinen raportti painottaa, että metsien taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti.

Kestävällä metsänhoidolla, metsien monikäytöllä ja biotaloudella on tärkeä rooli aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä. Lisäksi kestävällä metsänhoidolla edistetään luonnon monimuotoisuutta.

Metsät ovatkin tämän hetken EU-debattien kuuma peruna. Siksi EU:n pelikentillä pitää edetä tosiasiat edellä ja painottaa, että metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-maan kansalliseen toimivaltaan. Mutta se, mitä EU-tasolla päätetään energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan saroilla, vaikuttaa metsien käyttöön ja hoitoon.

Brysselin neuvottelupöydissä tätä ei tosin aina ymmärretä. Suuri kiistanaihe eri tahojen välillä on, kuuluuko metsäpolitiikka jäsenmaiden omaan vai EU:n jaettuun toimivaltaan.

Huolestuttavaa on, että myös ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius on moneen otteeseen toitottanut EU:n toimivallan todellista laajempaa ulottuvuutta metsäpolitiikassa.

Lähetin heinäkuussa metsiin liittyvän kirjallisen kysymyksen ympäristökomissaarille. Halusin kuulla, miten metsätalouden sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat EU:n eri alueilla huomioidaan täysimääräisesti, eikä metsäsektorin toimia tarkastella kapeasti vain ympäristön kannalta.

Saamani vastaus jäi hyvin ympäripyöreäksi.

EU:n metsäkeskustelua kuunnellessa olo on välillä kuin puulla päähän lyöty. Keskustelua hallitsee usein mustavalkoinen vastakkainasettelu, jossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsien tuottavuus asetetaan vastakkain. On päivänselvää, että asia ei ole näin.

Lisäksi keskusteluissa unohdetaan, ettei EU:n metsämaiden hiilinieluja voida pistää kompensoimaan muiden sektoreiden fossiilisia päästöjä.

Kaiken kaikkiaan onkin harmillista, että metsäalan ja biotalouden tuomia yhteiskunnallisia mahdollisuuksia ei nosteta paremmin esiin EU:ssa.

Suomi on yksi biotalouden kärkimaista. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on vastuullisen biokiertotalouden perusta, ja esimerkiksi puupohjaisilla tuotteilla ja puurakentamisella korvataan ympäristöä kuormittavia fossiilisia raaka-aineita ja vastataan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Myös tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen on äärimmäisen tärkeää. Tarvitsemme lisäksi vakaan ja ennakoitavan sääntely-ympäristön, joka edesauttaa kansantaloutemme peruspilarin jatkuvuutta ja kestävyyttä. Kestävään metsänhoitoon tarvitaan pitkän aikavälin investointeja, jotta metsien ja metsäsektorin elinkelpoisuus voidaan varmistaa.

Tarvitsemme kunnianhimoisen ja vahvan EU:n metsästrategian vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Metsät ja metsäala tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ilmaston, ympäristön, ihmisten ja biotalouden kannalta esimerkiksi uraauurtavien digitaalisten ratkaisujensa ja teknologian ansiosta.

Koko Euroopan parlamentin on vielä hyväksyttävä maatalousvaliokunnan kanta lokakuussa Strasbourgissa. Toivon, että parlamentti ymmärtää, mikä huima potentiaali metsillä ja metsäsektorilla on tarjottavanaan nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

EU:n metsäkeskustelua kuunnellessa olo on välillä kuin puulla päähän lyöty.

Lue lisää

Sarvamaan mietintö on järjen voitto

Näin suomalaiset europarlamentaarikot äänestivät tärkeästä metsäpäätöksestä: vihreät ja perussuomalaiset ajoivat omia esityksiään Sarvamaan pohjaesityksen tilalle

Illan metsä-äänestys jakaa suomalaiset europarlamentaarikot – "Taas on samat väännöt edessä siitä, millaista kestävä metsänkäyttö on"

Fossiilitaloudesta luopuminen korostaa metsäbiotalouden asemaa