Kolumni

EU:n elpymispaketti vahvistamaan maaseudun roolia

Luin kuukausiliite Kantrin jutun yläsavolaisella lypsytilalla varttuneesta Jussi Vatasesta, joka nykyään osaa olla ylpeä maaseutujuuristaan. Haastattelusta tuli hyvä mieli.

Pitkästä aikaa asenneilmapiiri näyttää maaseudun kannalta myönteiseltä. Korona on muuttanut asioita, joita pidimme jopa mahdottomina saada aikaan, kuten paikkariippumaton rekrytointi ja etätyön yleistyminen. Kokemukset ovat muuttaneet meitä pysyvästi. Alkuvuoden muuttotilastot ovat pitkästä aikaa olleet maaseudulle myönteiset.

Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun aika ei kuitenkaan ole ohi. Se näkyy niin sote-keskustelussa kuin EU:n elpymissuunnitelmasta käytävässä väännössäkin.

Elpymissuunnitelma sisältää kolme pääosaa: tuki EU-maille kriisistä toipumiseen, talouden ja yksityisten investointien käynnistäminen sekä kriisistä saatuihin kokemuksiin perustuvat toimet.

Hallitus on budjettiriihessä sopinut laativansa Suomen kestävän kasvun ohjelman, jolla toteutetaan EU:n elpymissuunnitelman tavoitteet.

Kokonaisuuksia muodostettaessa painotetaan seuraavia kriteerejä: pitkän aikavälin myönteiset vaikutukset, kasvupotentiaalin sekä taloudellisen ja sosiaalisen kestokyvyn ja koheesion lisääminen, vihreän siirtymän ja digitalisaation tukeminen sekä tuottavuuden parantaminen koko maassa ja rahoituksen väliaikaisuus.

Helsingin Sanomien vieraskynässä (HS 9.9.) Hankenin ja Aalto-yliopiston professorit Jaakko Aspara ja Henrikki Tikkanen kirjoittivat, että ”Euroopan unionin pitäisi investoida tutkimus- ja kehitystyöhön sekä koulutukseen eikä maatalous- ja aluetukiin”.

Professorien mielestä on huolestuttavaa, että EU:n elvytyspaketin neuvotteluissa Suomeen saatu 500 miljoonan euron lisäraha kohdistuu maatalous- ja aluetukiin. ”Sitä kautta lisärahoitus vahvistaa menneen maailman rakenteita.”

Ymmärrän hyvin professorien huolen, mutta toisaalta haluan haastaa heitä ajattelemaan maaseutua mahdollisuutena uudessa maailmajärjestyksessä.

Digitalisaatio on luonut ja luo maaseudusta saavutettavan. Ihmisten fyysisellä sijainnilla ei ole nykyään enää mitään merkitystä. Monipaikkaisuus, sijaintiin sitomaton yritystoiminta sekä virtuaalisuus ovat yhtä lailla sekä mahdollisuus että haaste niin kaupungeille kuin maaseudullekin.

Verkkokaupan kehittyminen on tästä hyvä esimerkki. Se kohtelee yhtä rajusti niin kaupunkien kauppakeskuksia kuin maaseudun erikoisliikkeitäkin. Toisaalta se voi luoda mahdollisuuksia maaseudulle edullisten toimitilojen muodossa. Tuotanto ja varastot voivat sijaita oikeastaan millä tahansa alueella, jonka logistiset yhteydet toimivat.

Aluekehittämisessä tulee tunnistaa monipaikkaisuuden, paikkariippumattomuuden ja virtuaalisuuden mahdollisuudet. Samalla on tunnustettava, että vaikka kaupungistuminen on globaali megatrendi, se antaa paljon mahdollisuuksia erityisesti Suomen tyyppisten valtioiden harvaan asuttujen alueiden kehittämiselle.

Suomalainen harvaan asuttu maaseutu ei suinkaan kilpaile investoinneista, turisteista tai maailmanmarkkinoista maamme kaupunkien kanssa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla omia erityispiirteitä hyödyntäen.

Maaseutupolitiikka ei ole siis väistämättömän supistumisen kehityskulun lieventämistä, vaan se on aktiivisten, verkottuvien ihmisten ja yritysten ideoiden poikkisektoraalista tukemista ja nostamista.

Vatanen oli nuoruuden Sukevalla ajellut Honda Mankilla. Samanmerkkisellä mopolla päristelin minä nuoruuden Vaalassa.

On meillä muutakin yhteistä. Se, että näemme maaseudun mahdollisuudet. Tätä kaukonäköisyyttä tarvitaan nyt. EU:n elpymispaketin tulee vahvistaa koronan jälkeisen uuden maailman visioita. Siinä maaseudullakin on iso rooli ja siksi investointi- ja kehityspanostuksia tulee kohdentaa myös maaseudulle.

Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.

Nyt tarvitaan kaukonäköisyyttä.

Lue lisää

Ihmeellisen ihana flow iski pitkästä aikaa – silti työtehtäviin uppoutuminen on ollut välillä noloakin

Etätyöryntäys synnytti tietoturvan kannalta kyseenalaisia pikaratkaisuja, ja uudet riskit odottavat jo nurkan takana

Essee: Suomalaiset löysivät maansa uudelleen – korona voi seuraavaksi vaihtaa muuttovirtojen suunnan ja kääntää hintakäyrät päälaelleen

Hei, me maksamme vuokraa