Kolumni

Korona edellä, terveys perässä

Koronatartuntojen määrä on kasvanut viime viikkoina reippaasti. Hallitus on pannut tämän merkille. Kun keväällä tiukat rajoitustoimet saivat pääministeripuolueen SDP:n ja varsinkin pääministerin kannatuksen nousuun, nyt menetellään samalla tavoin. Matkustusrajoituksia, aukioloaikoja ja kokoontumisrajoja kiristetään.

Kukkona tunkiolla häärää ministeri Krista Kiuru (sd.), jonka vastauksista korona- tai sote-kysymyksiin ei saa mitään selvää, mutta tahto ja suunta ovat sijaan täysin selviä: valta valtiolle tai kunnille ja yksityiset ulos.

Kustannuksilla ei näytä Kiurulle olevan mitään väliä. Ainoa, joka taloudesta tuntuu välittävän, on elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Hän ajoi esimerkiksi matkustusrajoitusten ilmaantumisrajan kahdeksasta kansainväliseen 25:een.

Tuoreessa kauppakamarien kyselyssä kaksi kolmesta yrityksestä katsoo, että hallitus on hoitanut koronan aiheuttamaa talouskriisiä huonosti. Hallituksen kykyä hoitaa itse koronakriisiä pitää huonona yli kolmannes yrityksistä, kun keväällä niin arvioi vain reilu kymmenesosa.

Vaikutusta arvioihin hallituksen toiminnasta lienee sillä, että vaikka tartuntoja on runsaasti, sairaala- ja tehohoidossa ei ole paljonkaan väkeä. Viime viikonloppuna koronan takia hoidettiin teholla alle kymmentä ihmistä, kun keväällä tehohoidossa oli samaan aikaan jopa 70 potilasta. Muiden sairauksien vuoksi teholla on yleensä puolentoista sataa ihmistä eli koronan osuus on alle 10 prosenttia.

Kansasta näyttää yhä enemmän siltä, ettei korona niin paha taida ollakaan, kun sitä vertaa vaikka taudinkuvaltaan samantapaiseen influenssaan. Molemmat iskevät pääosin 80–90-vuotiaisiin vanhuksiin, joilla on monia muitakin sairauksia.

Influenssaan kuolee vuosittain 400–500 ihmistä eli enemmän kuin tähän mennessä koronaan. Lisäksi influenssa on osasyynä kaksinkertaiseen määrään kuolemia.

Tuntuu siltä, ettei STM:ssä haluta tunnustaa, että kriisin haitat taloudelle ovat helposti pahempia kuin korona on terveydelle. Kansalle rajoitukset käyvät, koska heti nähtävillä oleva terveysuhka mielletään pahemmaksi kuin talouden sakkaamisen ongelmat terveyteen myöhemmin.

Talous tosin heikkenee hallituksesta riippumatta, siellä teollisuuden vienti vähenee rajusti. Sen takia omin toimin pitäisi taloutta pitää pystyssä kaikin keinoin.

Joka tapauksessa koronarajoitukset ovat aiheuttaneet työttömyyttä, opetuksen heikentymistä, perheväkivallan lisääntymistä, vanhuksien ahdistumista, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia. Onko tiukentuvien rajoitusten hinta sen arvoinen?

Hallituksessa puhutaan, että mennään terveys edellä, talous perässä. Nyt näyttää siltä, että mennään korona edellä, terveys perässä.

Terveysviranomaisten suosituksia kannattaa kuitenkin noudattaa. Kävin alkuviikosta katsomassa jalkapallomaaottelua maski kasvoilla sekä junassa että katsomossa, jossa kaikilla muillakin oli maskit. Ravintolat hoitavat turvamääräykset ja matkanjärjestäjät turvalliset käytävät. Yökerhokäyntiä voidaan rajoittaa, niissä turvavälit unohtuvat.

Moni asia muuttui kevään aikana hyvään suuntaan. Ulkoillaan metsissä, matkustetaan kotimaassa, tehdään etätöitä ketkä pystyvät ja syödään kotona perheen parissa. Terveys ja talous edellä.

Lue lisää

IS: THL halusi keväällä ohjeistaa maskien käyttöä, ministeriö torppasi aikeet

Influenssa lisää erilaisia sydänongelmia – rokotus on kaikkein tehokkain suojautumiskeino

Millainen lienee arki koronan jälkeen?

Ympäristöministeri Mikkonen uskoo vihreän elvytyksen mahdollisuuksiin ja puolustaa energiaturpeen veronkorotusta