Kolumni

Nouseeko julkinen velka jo sietämättömäksi?

Monet tutkimukset ovat yrittäneet löytää maagista velkasuhteen rajaa, jonka alapuolella odottaa taivas ja yläpuolella helvetti. Myöhemmin selvisi, että tällaista maagista rajaa ei olekaan olemassa.

Suomen julkinen velkasuhde nousee ensi vuonna jopa 70 prosenttiin. Kasvua koronakriisin seurauksena tulee yli 10 prosenttiyksikköä vain yhden vuoden aikana.

Näin on käynyt 1900-luvun alkupuolelta lähtien vain viisi kertaa aikaisemmin. Kolme näistä liittyi maailmansotien ja kaksi 1990-luvun laman aikaan.

Tällainen julkisen velan nopea kasvu herättää luonnollisesti kysymyksiä. Onko velkasuhde jo liian korkea? Pitäisikö pussinnyörejä kiristää? Velkaantuuko Suomi kestämätöntä vauhtia?

Julkinen velka on herättänyt aina paljon keskustelua yhteiskunnassa ja hyvä niin. Kansalaisten suhtautuminen julkiseen velkaan on vahvasti historia- ja kulttuurisidonnaista.

Saksankielinen velkaa tarkoittava sana schuld tarkoittaa myös syyllisyyttä, mutta englanninkielinen sana credit juontuu italiankielisestä sanasta credere, joka tarkoittaa uskoa. Voi arvata, kumpi määritelmä kuvaa suomalaisten suhtautumista velkaan.

Jo 1860-luvulla pahimpana lama-aikana senaattori Snellman vastusti tiukasti valtion lisävelkaantumista. Suuri ulkomainen laina olisi vaarantanut markan arvon sekä heikentänyt autonomisen Suomen symbolista itsenäisyyttä.

Historiantutkijat kertovat, että lainaa olisi ehdottomasti pitänyt ottaa.

Velkalinja oli kuitenkin selvä. Muilta ei apua pidä ottaa. Se vain laiskistaa. Itse pitää selvitä omillaan.

Palataan takaisin vuoteen 2020. Mikään ei ole muuttunut. Suhtautuminen velkaan nojaa edelleen enemmän tunteisiin kuin järkeen. Liiallinen velkaantuminen johtaa taloudellisen itsenäisyyden menettämiseen

Mikä sitten on kestävän velkasuhteen kriittinen raja?

Monet tutkimukset ovat yrittäneet löytää maagista velkasuhteen rajaa, jonka alapuolella odottaa taivas ja yläpuolella helvetti. Rajan alapuolella talouskasvu on vahvaa ja yläpuolella heikkoa, jopa negatiivista.

Tällainen maaginen raja löydettiin vuonna 2010. Se oli 90 prosenttia. Monet ottivat rajan kirjaimellisesti ja ajoivat löydöksen avulla omia politiikkatavoitteitaan. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että tällaista maagista rajaa ei olekaan olemassa.

Uusien tutkimusten mukaan julkisen velkasuhteen tasoa tärkeämpi tekijä on velkasuhteen kehityskaari tulevaisuudessa. Nousevan velkasuhteen tapauksessa on tärkeää olla uskottava suunnitelma velkasuhteen taittamiseksi laskuun. Mutta vasta sitten, kun talous on tarpeeksi vahvalla pohjalla.

Velkasuhde ei siis ole liian korkea. Kiristystoimille ei ole tarvetta. Ja velkaantumisvauhti ei ole liian nopeaa.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti.

Lue lisää

Essee: Suuri velkamäärä kertoo siitä, että ihminen on elämässään menestynyt

Jopa viidennes palvelualan yrityksistä arvioi olevansa konkurssivaarassa, ilmeni kyselyssä

Otson suurin puukauppavelka yksityishenkilölle lähes 40 000 euroa – puurahat ovat maksamatta myös lukuisille kunnille ja seurakunnille

Velan vaarat unohtuneet