Kolumni

Toivottavasti lapsukset lajintunnistuksessa eivät aiheuta lisävaaraa, kun kolari sattuu villisian kanssa

Kalvolan Metsästysseuran alueella Hämeenlinnassa suurriista­virka-apua tarvitaan hirvieläinkolarien takia keskimäärin kerran päivässä ympäri vuoden. Sateella, tuulessa, tuiskussa, helteellä, arkena ja juhlapäivänä.

Seuran puheenjohtajan mukaan villisikakolarit ovat uusi haaste, sillä niiden hoitaminen vaatii oman erityisvarustuksensa ja lisäkoulutusta.

Villisikakolarit tulevat tarjoamaan tulevaisuudessa haasteita myös autoilijoille. Joensuussa sattui pari viikkoa sitten Ilomantsintien varrella villisikakolari. Myönnän, että en minä ainakaan ole varautunut kovin vakavissani villisikoja varomaan näillä nurkilla, nyt asennoidun uudelleen.

Toki liikenteessä pitää varautua kaikkiin yllättäviin tapahtumiin. Mitä paremmin on varautunut, sitä järkevämmin osaa toimia. Pidän autossa aina muun muassa huomioliiviä, riistaonnettomuusmerkkiä ja taskulamppua.

Ajan hirvien takia syksyn hämärässä ja pimeässä huomattavasti matalampaa keskinopeutta kuin valoisaan aikaan. Jos kolari sattuisi villisian kanssa, huomioliiviä ei tarvitsisi pukea, sillä silloin pysytään autossa.

Villisikakolaria varten kannattaa painaa mieleen, että kyseessä on loukkaantuneena hengenvaarallinen eläin. Autosta ei nousta pois kolaripaikalla. Riistakeskuksen riistaonnettomuusohjeiden mukaisesti, jos auto on kunnossa, ajetaan parisataa metriä eteenpäin ja merkitään paikka. Älä arvioi matkaa, vaan katso etäisyys auton välimatkamittarista.

Sitten tehdään poliisille ilmoitus onnettomuudesta ja kerrotaan, kuinka kaukana ollaan kolaripaikasta. Jos auto ei ole kolarin jälkeen kunnossa, kytketään auton hätävilkut päälle ja soitetaan poliisille.

Autosta lähdetään vain, jos auto syttyy palamaan tai joutuu veden varaan. Näiden ohjeiden perusteella viimeistään ymmärtää, miten vaarallisesta tilanteesta on kyse.

Mutta tuleekohan lajintunnistuksesta vielä kolaritilanteessa toimimista suurempi haaste? Kun on pimeää ja autoilija näkee vain tumman hahmon, joka osuu autoon, kuinka moni osaa tunnistaa eläimen villisiaksi?

Suurriistavirka-apua tekevien metsästäjien mukaan valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita ei juuri eroteta toisistaan. Valkohäntäpeura on näyttänyt jonkun silmään auton ratissa hirveltä ja metsäkauris ketulta.

Toivottavasti lapsukset lajintunnistuksessa eivät aiheuta lisävaaraa, kun kolari sattuu villisian kanssa.

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.

Ohjeiden perusteella viimeistään ymmärtää, miten vaarallisesta tilanteesta on kyse.

Lue lisää

Villisiat ottavat mittaa alueellisesta riistaneuvostosta: Pohjanmaan lajistoon villisikaa ei haluta – Suupohjaan kehkeytynyt paikallinen populaatio?

Innokas metsästäjä videoi Nuijamaalla pysäyttävän näyn: pellolta rynni melkoinen lauma, laske montako villisikaa löydät

Riistanruokintaa halutaan rajoittaa Ruotsissa – erityisesti villisikavahinkojen takia, sillä kannan koko on arviolta noin 300 000 eläintä

Juvalla 14 villisikaa saaliiksi yhdestä passituksesta – eläimet osoittivat vaarallisuutensa metsästyskoirille, sillä yksi kolmesta jahtiin osallistuneesta koirasta haavoittui