Kolumni

Minustako maaherra?

Onko rakenne todellakin 21 hyvinvointialuetta ja yksi Helsinki? Tämäkö on se euroja säästävä rakenne, jolla hoitoon pääsy taataan kaikille?

Meillä täällä eduskunnassa on taas SE aika kaudesta. Ei pikkujouluaika vaan sote-lakipaketti on taas kirjoitettu uusiksi ja ihan näinä päivinä se tarjoillaan meille höysteiden kera. Eikä paloissa, vaan kokonaisena miltei 1 500 sivun järkäleenä.

Itselläni on ollut vuosien mittaan mahdollisuus perehtyä aiheeseen kohtuullisen monelta eri kantilta. Satuin myös olemaan paikalla, kun Sipilän hallitusohjelman sote-uudistuksen lauseita yritettiin Rehulan Juhan kanssa saada oikeaan järjestykseen.

Lopullisen tuloksen, sen jonka kaikki silloiset kolme hallituspuoluetta hyväksyivät, vakuudeksi ohjelmaan piirrettiin oikein kuva siitä missä järjestyksessä sote tehdään. Siellä se oli ohjelmassa, sivulla 29.

Ensimmäinen askel ”julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus”, seuraavaksi ”siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen” ja kolmanneksi ”valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen”. Tuon kaavion nimi olisi voinut olla ”näin norsu syödään paloissa”.

Näin se hallitusohjelmassa kevään 2015 auringon paisteessa sovittiin mutta sitten iski arki, syksy tuli ja syksyn pimenevissä illoissa iskivät niin ilta- kuin aamulypsyn aika ja koko uudistuksen kuningasidea katosi lehmänkauppoihin.

Pahoittelut kolumnin tässä vaiheessa kaikille lehmätilallisille, ei ole tarkoitus mitenkään demonisoida teidän tekemisiänne vaan nämä termit vain ovat iskostuneet kuvaamaan tiettyjä poliittisia koukeroita eikä parempia ole keksitty.

Tuolloin hukkui sote-uudistuksen tarkoitus. Ja nyt tätä uutta esitystä lukiessani olen todennut, että ei se ole vielä löytynyt tässäkään. Tuntuu, että uudistusta tehdään koska on pakko. Koska tämä on tekemättä. Koska muut ei pystyneet, niin meidän tulee näyttää, että me pystymme.

Ainoa mielestäni pätevä syy tehdä näin suuri uudistus on se, että halutaan parantaa meidän tavallisten ihmisten hoitoon pääsyä ja hoidon vaikuttavuutta. Piste.

Palveluja käyttävälle rakenne, jolla vaikuttavuuteen ja hoitoon pääsyyn vaikutetaan, ei ole juurikaan merkityksellinen. Mutta pöhöttyneellä ja pirstaleisella rakenteella on taipumus hukata euroja, joita puolestaan palvelujen laatuun ja määrään tarvittaisiin. Siksi rakenteella on kuitenkin vähän väliä, sillä meiltä uhkaa loppua nuo eurot.

Mutta onko rakenne todellakin 21 hyvinvointialuetta ja yksi Helsinki? Tämäkö on se euroja säästävä rakenne, jolla hoitoon pääsy taataan kaikille?

Näitä soten mukanaan tuomia hyvinvointialueita on pidetty keskustan pyrkimyksenä betonoida poliittinen valtansa suurimmassa osassa maata. Tällä hetkellä totuus on kyllä toisenlainen.

Tulevilla hyvinvointialueilla pidetään kyllä esityksen mukaan vaalit, mutta niissä vaaleissa valittavilla luottamushenkilöillä ei ole valtaa muuta kuin päättää mikä terveysasema suljetaan ensin. Rahat tulevat valtiolta, ja valtio säätää ruuvia ja siunaa päätökset hyvinvointialueiden investoinneissa ja resursseissa.

Jos uudistus jää vain näihin hyvinvointialueisiin eikä laajene maakuntauudistukseksi, kyseessä on nykyisen hallituksen tekemä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämispäätös.

Ja jos laajenee, niin meille rakennetaan 22 uutta maakuntaa, joille siirretään tehtäviä nykyisistä maakuntaliitoista, kunnista ja jopa valtiolta. Aivan kuin läänit olivat ennen.

Tosin läänejä oli vain kaksitoista, joista vuonna 1997 lopetettiin puolet kulujen ja byrokratian paisuttua valtaviksi. Mutta silloin olisi maakuntatasolla luottamushenkilöillä valtaa. Ja naftaliinista voisi kaivaa myös maaherran tittelin, ja miksei kuvernöörinkin!

Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.).

Onko rakenne todellakin 21 hyvinvointialuetta ja yksi Helsinki?

Lue lisää

Jaettu valta on kansalaisille turvallisin vaihtoehto

Turvemaat avainroolissa maatalouden ilmastotyössä

Joskus on hyvä olla ihan pihalla

Sote-uudistusesitys ei edistä yrittäjyyttä