Kolumni

Musiikki ei kenties kasvata älyä, mutta motivoi ja siivittää sairauksista toipumista

Tilanteesta ja musiikista riippuen musiikki voi piristää, rentouttaa, herättää muistoja ja kehittää kielellisiä taitoja ikään ja terveydentilaan katsomatta.

Muistatko vielä Mozart-efektin? 1990-luvulla raportoitiin korkeampia pisteitä avaruudellisen hahmottamisen tehtävässä Mozartin kuuntelun jälkeen. Pian toimittajat jo kertoivat meille, että lapsista tulee fiksumpia, kun heille soittaa Mozartia.

Ja uskoimme tietysti: vauvansängyn vieressä olevasta kaiuttimesta pauhasi klassista ja patistelimme koululaisia viulutunneille. Sitten into vähän laantui, kun Mozart-efekti kyseenalaistettiin. Onko musiikista sittenkään älykkyyden kohottajaksi?

Ei näytä siltä, että musiikki toimisi älykkyyttä lisäävästi, mutta tutkimusnäyttöä musiikin monenlaisista muista hyödyistä alkaa olla paljon. Jo pelkkä musiikin kuuntelu – Mozartin tai muun mukavan musiikin – vaikuttaa vireystilaan ja mielialaan.

Musiikki siis tukee meitä pysymään vireessä ja jaksamme imuroida vielä yhden huoneen tai juosta vielä yhden ratakierroksen. Nuoriso osaa musiikin käytön itsemotivointiin: tuskinpa heitä saisi edes aamulla sängystä ylös ilman korvanapeista pauhaavaa biisiä.

Musiikki myös tutkitusti rauhoittaa. Kehtolaulu rentouttaa vauvan lisäksi myös hermostuneen vanhemman ja ahdistunut opiskelija saa unta vain iltasoittolistan avulla. Jos sinulla ei vielä ole erillistä soittolistaa unen saantia varten, kokeilepas sellaista.

Musiikki mahdollistaa pienten lasten kuuloaistin treenaamisen. Hyvin äänteitä erottelevaa kuuloaistia tarvitaan kielellisten taitojen kehittymiseen. Erityisen hyvin kuuloa harjoittaa laulaminen – se kaikkein perinteisin musiikin muoto pienten lasten kanssa.

Laulamisen tuoma lisäharjoitus kuulolle on tarpeen kaikille, mutta erityisesti monikielisille lapsille tai lapsille, jotka käyttävät kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta.

Anna lapselle laulun lahja.

Apulaisprofessori Teppo Särkämö tutkimusryhmineen on perehtynyt musiikin hyödyntämiseen eri potilasryhmillä. Aivoverenkierron häiriön saaneet potilaat toipuivat musiikkia kuuntelemalla tavanomaista nopeammin. ”Myrskyn jälkeen on poutasää” – voiko potilaan toipumista paremmin sanoittaa!

Musiikki vaikutti sekä kielellisten taitojen, muistin että mielialan toipumiseen.

Muistisairailla toimii nuoruudesta tutun musiikin kuunteleminen ja yhdessä laulaminen. Särkämön ryhmä on näyttänyt tämän tepsivän erityisesti omaelämänkerralliseen muistiin eli juuri siihen muistin lajiin, jonka varassa tiedämme, keitä olemme.

Musiikkia ja yhteislaulua testataan myös afasiapotilailla eli heillä, joille on jäänyt puheen tuottamisen vaikeutta esimerkiksi aivosairauden seurauksena.

Kuinka miellyttävä, inhimillinen, turvallinen ja edullinen lääke musiikki onkaan tälle suurelle potilasjoukolle!

Tutkijat löytävät jatkuvasti lisää musiikin myönteisiä sivuvaikutuksia ja hyviä tapoja hyödyntää musiikkia. Itse musiikin mysteeri – mitä musiikki oikeastaan edes on ja miksi se meitä niin kovasti liikuttaa – tuntuu näissä tutkimuksissa pakenevan yhä kauemmas.

Aivomittarit piuhoineen tai tarkat muistitestit eivät tunnu tavoittavan musiikkia itseään. Tähän kysymykseen on jokaisen meistä vastattava sydämellään: Mitä musiikki minulle merkitsee? 

Minna Huotilainen on aivotutkija Helsingin yliopistosta.

Lue lisää

Kokeile klassista musiikkia, se kannattaa: ”On käsittämätöntä, miten ilman sanoja voidaan sanoa niin paljon”

Oletko sinäkin tietämättäsi musikaalinen? Tutkijoiden mukaan epämusikaalisuus on hyvin harvinaista

Musiikki lievittää monien sairauksien oireita – "Oma mielimusiikki on parasta hoitoa"

Suomalaisten tuntojen sanoittaja Veikko "Vexi" Salmi on kuollut