Kolumni

Kun ankkuriyhtiö lähtee kaupungista

UPM-Kaipola Jämsässä, Neste Naantalissa, Scanian tytäryhtiö Lahdessa, Finnair Vantaalla... Tehtaiden ja yhden öljynjalostamon sulkemisia, satojen ja taas satojen työpaikkojen menetyksiä isommissa ja pienemmissä kaupungeissa.

Korona hiljentää taloutta, lopettaa asiakkuuksia ja vie tilauksia. Työttömyys kasvaa. Elämme talouden yhtä murrosvaihetta Suomessa.

Työministeri ja pääministeri kiertävät vuorollaan kriisin yllättäneillä paikkakunnilla. Vakuuttamassa, että valtio tukitoimineen tulee hätiin.

Dramaattista mutta ei lopullista. Elämä jatkuu näilläkin paikkakunnilla. Työ ja työvoima etsivät uusia uomia ja mahdollisuuksia. Yrittäjä on kekseliäs, mutta muutosvaihe on kaikille kivulias.

Vierailin vast'ikään Salossa. Muistattehan Nokian imperiumin Suomen Piilaaksossa?

Nokia oli 51 000 asukkaan Salossa ylivoimaisen suuri yhtiö, työnantaja ja yhteisöverojen maksaja. Raskaan sarjan ankkuriyhtiö koko Suomelle.

Kun vuonna 2012 Nokia ilmoitti lopettavansa matkapuhelinten valmistuksen Salossa, 990 salolaista menetti työpaikkansa.

Saloon jäi Nokian jäljiltä alue, jota rakennuksineen voi verrata vaikka isoon nykyaikaiseen yliopistokampukseen.

Entinen Nokia-kampus on tänään kiinteistöyhtiö Salo IoT Park Oy:n omistuksessa. Kaupungin osuus on 36 prosenttia. Toimisto- ja tuotantotiloja on yhä 13 jalkapallokentän verran, 90 000 kerrosneliötä.

Nokian aikana tuo alue oli porteilla suljettu ja tiukasti vartioitu, tänään se on avoin ja osa Salon yhteisöä. Neliöistä vajaa puolet on uuskäytössä.

"Kiinteistö ei ole meidän juttu vaan yhteisö. Täällä toimii noin sata yritystä – tilaa on myös tieteelle, kehitykselle ja koulutukselle", kuvaa yrityspuisto Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula nykytilaa.

Jos Nokian lähtö puhelinliiketoiminnasta oli koko maalle kriisi, Salolle se oli sitä 10-kertaisesti. Enimmillään 60 miljoonan euron yhteisöverotulot romahtivat nykyiseen 10–15 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 työttömyys Salossa nousi 18 prosenttiin. Viime syksynä, ennen koronaa, se oli alimmillaan enää puolet siitä: 9,3 prosenttia.

Osalle Nokian osaajista on ollut kysyntää, osa muutti pois.

Salo on tänään maan 20. suurin kaupunki ja taseeltaan paremmasta päästä, vaikka käyttötaloudessa silläkin on viilattavaa.

Mitä tapahtui?

Nokian valtava rakennuskompleksi oli IoT Campusta perustettaessa vuonna 2017 autiotalo, seinät ilman sisältöä. Tänään siellä työskentelee noin 2 000 ihmistä. Keskellä aluetta toimii Turun ammattikorkeakoulu ja sen tuhat opiskelijaa.

Valmet Automotive sijoitti akkuteollisuuden tuotannon Saloon. Tehdas aloitti kesällä rakennuksessa, jossa aiemmin koottiin Nokia 3110 -kännyköitä.

"IoT Park on jotain, josta olen todella iloinen ja ylpeä", sanoo Salon kaupunginjohtajaksi kriisin jälkimainingeissa 2017 tullut Lauri Inna. Viime vuonna Saloon muutti muualta 1 600 henkeä, töiden perässä. Inna itse vaihtoi kesällä kaupungin työt Keskon aluejohtajan pestiin.

Talousympäristö muuttuu. Yritykset sopeutuvat ja etsivät uutta.

Siltaohjelmat auttavat alkuun. Kaipola, Lahti, Naantali ja Vantaakin selviävät vielä.

Lue lisää

Uittokauden viimeiset tukkiniput lipuvat Saimaalla – "Kelirikkoaikana uittopuun arvo on korkeimmillaan"

Pirtin Kehräämö ostaa Jämsän huopatehtaan – "Kotimaisesta lampaanvillasta valmistettujen tuotteiden kysyntä kasvaa"

Lahden kotiseuturakkaudessa yhdistyvät sahat, harjut ja Pelicans

UPM:n sahapomo Aki Temmes siirtyy yhtiön talousjohtajaksi