Kolumni

Paikallisuuden oltava jatkossakin Metsähallituksen arvo

Valtion maaomaisuuteen on aina kohdistunut erilaisia odotuksia. Olen toiminut kaksi kautta Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Nykyisten neuvottelu­kuntien toimikausi on tulossa päätökseen tämän vuoden lopussa. Haluan kiittää neuvottelukunnan puolesta yhteistyöstä. Teette erittäin tärkeää työtä, jolla olla erittäin suuri alueellinen vaikutus!

Metsähallituksella on maakunnalliset neuvottelukunnat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sekä Pohjois-Karjalan alueilla. Niiden tehtävänä on toimia valtion alueiden käyttöä koskevan päätöksenteon apuna ja antaa Metsä­hallitukselle lausuntoja merkittävistä valtion alueiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä tehdä aloitteita paikallisen väestön aseman huomioon ottamiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi.

Työ neuvottelukunnassa on ollut mielekästä. Metsähallitus on kiistatta monen kunnan tärkein yhteistyökumppani. Valtion maita on eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa. Me paikalliset asukkaat asumme niiden asioiden keskellä, joista usein julkisuudessa keskustellaan.

Monella on mielipide siitä, miten valtion omaisuutta tulee hoitaa, huoltaa tai käyttää; yhä harvempi kuitenkin asuu valtion maiden äärellä.

Me tiedämme, että Metsähallituksen toimintaan kohdistuu erilaisia odotuksia. On selvää, että näiden näkemysten vastuullinen yhteensovittaminen edellyttää Metsähallitukselta kumppanuutta ja yhdessä toimimista laajan kumppani- ja sidosryhmäjoukon kanssa.

Myös neuvottelukuntiin on valittu henkilöitä, jotka edustavat monipuolisesti maa­kuntien väestöä, metsä­taloutta, elinkeinoelämää, ympäristönsuojelua ja kansalais­järjestöjä.

Viimeisessä neuvottelukunnan kokouksessa viestintä­johtaja Terhi Koipijärvi esitteli neuvottelukunnalle Metsähallituksen uuden brändin. Sen kärkenä on vastuullisuus. Koipi­järven mukaan Metsä­hallituksen yhteisessä brändi­työssä tunnistettiin myös kehittämiskohteita.

Metsähallituslaiset haluavat jatkossa tehdä avoimempaa ja tiiviimpää yhteistyötä niin sisäisesti kuin eri sidos­ryhmienkin kanssa.

Metsähallituksen uudistuva strategia pohjautuu brändityössä määriteltyyn tarkoitukseen, joka on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien.

Käydyssä keskustelussa annoimme palautetta strategia­työhön. Tärkeä viestimme on paikallisten asukkaiden parempi huomioiminen Metsä­hallituksen strategiassa.

Metsähallituksen strategia ei ole meille vain yksi valtion strategioista muiden joukossa, vaan sillä on kauaskantoiset vaikutukset alueen ihmisten elämään konkreettisella tasolla.

Se näkyy jokapäiväisessä elämässämme metsästä ja puusta saatavana työnä ja toimeentulona, erästelypaikkoina ja mahdollisuuksina, tonttikauppana, tuulivoimahankkeina, luonnon monimuotoisuutena, retkeilyreitteinä, matkailuna ja suojelualueina. Me elämme ja hengitämme sitä politiikka, joka strategialla luodaan.

Paikallisten asukkaiden huomioiminen Metsä­hallituksen toiminnassa on parhaimmillaan olemassaolon oikeutuksen lunastamista päivittäisessä toiminnassa. Se voi näkyä monella tavalla, kuten vaikka vähemmän käytettyjen, mutta paikallisille merkityksellisten laavujen ja retkeilyreittien kunnostamisena.

Toivon, että tämä kirjoitukseni toimii kannustimena tuleville neuvottelukunnille ottaa se rooli, joka neuvottelukunnille on annettu ja sille työlle, mitä niiltä odotetaan. Toivon myös, että viestimme kuullaan.

Ylisukupolvisuus toiminnassa, paikallisuus ja asukas­näkökulma ovat kestäviä arvoja, joihin voi nojata paikallisten ihmisten luottamus säilyttäen.

Ylisukupolvisuus toiminnassa, paikallisuus ja asukas­näkö­kulma ovat kestäviä arvoja.

Lue lisää

Joulukuusi vitosella valtion metsästä: Näin hankit luvan ja varmistut sallitusta alueesta

Sähköinen ilmailu mullistaisi harvaan asutun maaseudun saavutettavuuden

Käpysavotta sai tuhatkunta kerääjää liikkeelle Pohjois-Suomessa

Tekoäly ennustaa hakkuun puutavaralajikertymän ihmistä tarkemmin