Kolumni

Eurooppa oppi koronakeväästä liian vähän, Aasia palasi jo kasvu-uralle

Vaikka Suomen tilanne pysyisikin kohtuullisen hyvänä, Euroopan synkkenevät näkymät heijastuvat väistämättä meille, kirjoittaa Janne Huovari.

Koronaviruksen toinen aalto on käynnissä Euroopassa. Syksyn talousennusteessa arvioimme, että tautitapausten kasvu hidastaa talouden toipumista selvästi. Arvioimme myös, että viranomaiset, ihmiset ja yritykset osaisivat nyt toimia koronatilanteessa paremmin, joten isku talouteen olisi kevättä pienempi.

Tilanteen nopea heikkeneminen Euroopassa on kuitenkin näyttänyt, että keväästä on opittu liian vähän. Emme luultavasti näe kevään toisintoa, mutta talousvaikutuksesta tulee selvästi pahempi kuin vielä reilu kuukausi sitten ajattelimme.

Suomen tautitilanne on ainakin toistaiseksi selvästi parempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Suomessakin liikkuminen ja palveluiden käyttö ovat jälleen vähentyneet, mutta lasku ei ole yhtä suuri kuin keväällä.

Vaikka Suomen tilanne pysyisikin kohtuullisen hyvänä, Euroopan synkkenevät näkymät heijastuvat väistämättä meille. Suurin osa Suomen viennistä suuntautuu Eurooppaan. Myös matkailijoista suurin osa tulisi Euroopasta.

Ainut valopilkku on ollut Aasia, joka ensimmäisen aallon tukahduttamisen jälkeen on ainakin toistaiseksi estänyt toisen aallon. Aasiassa tuotanto onkin ylittänyt jo kriisiä edeltävän tason ja palannut kasvuun. Aasiasta ei kuitenkaan yksinään ole vetämään maailmantaloutta ja Suomen vientiä kasvuun.

Omilla toimilla Suomen on niin ikään vaikea vauhdittaa toipumista. Kun tautitilanne on päällä, taloutta on hankala varsinaisesti elvyttää. Keväällä tehty työttömyysturvan laajentaminen sekä yrityksille tarjotut tuet ja lainat ovat edelleen tärkeitä kantamaan taloutta pahimman yli.

Jos ja kun taudista päästään eroon, korona-aikana kertyneiden kotitalouksien säästöjen purkautuminen antaa vauhtia kulu­tukseen. Se ei kuitenkaan yksin riitä, sillä pitkittynyt kriisi jättää pysyviä jälkiä. Tarvitaan apua talouspolitiikalta.

Julkiset investoinnit ovat epävarmassa taloustilanteessa erityisen tehokas elvytystapa. Jo nyt voidaan tehdä korjaus­investointeja, jotka ovat työvoimaintensiivisiä ja nopeita aloittaa. Myöhemmin voidaan toteuttaa investointeja, jotka tukevat kysynnän lisäksi talouden rakennemuutosta. Tähän tarpeeseen tulevat EU:n elpymisrahat ensi vuonna.

Talouden supistuminen ja elvytys johtavat väistämättä julkisen talouden suureen alijäämään ja velan kasvuun. Velkaantumiselle ei oikeastaan ole vaihtoehtoa. Kun kotitaloudet ja yritykset vetävät vyötä kireämmälle, valtion rooliksi jää ottaa alijäämät vastaan. Valtio voi ainoastaan päättää, miten se velkaantuu, ja se on parasta tehdä aktiivisella politiikalla.

Onneksi nyt on hyvä hetki velkaantua. Suomen pitkienkin lainojen korot ovat joko negatiiviset tai hyvin matalat. Velan määrän kasvusta huolimatta jo ennestään alhaiset velanhoitokustannukset edelleen alenevat ensi vuonna. Kriisin jälkeen haasteeksi jää velkasuhteen alentaminen. Seuraavassakin kriisissä tarvitaan rahkeita ottaa velkaa.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö.

Lue lisää

Kansa huolissaan valtionvelasta

Matkaillaan nyt kotimaassa

Aika entinen ei koskaan enää palaa

Poikkeusaika käänsi katseet kotimaahan