Kolumni

Jännän äärellä, kun seteleitä leikattiin

Kun setelit samalla leikataan kahtia ja oikean puoleinen palan ottaa valtio pakkolainaksi, syntyneen hämmingin määrää voi vain kuvitella.

Koko setelikannan vaihtaminen lyhyessä ajassa on valtava toimenpide.

En elänyt tuota jännittävää aikaa vuodenvaihteessa 1945–1946, mutta markkojen vaihtamisen uuteen eurovaluuttaan vuoden 2002 alussa muistan hyvin.

Yhteistä eurovaihdokselle ja sotavuosien jälkeen suoritetulle seteliuudistukselle oli lyhyt rinnakkaissetelistön aika ja vaihdon ajoittaminen juuri vuodenvaihteeseen.

Muuten vuosien 1945–1946 seteliuudistus leikkauksineen, pankkijonoineen ja käteisen ostovoiman puolittamiseen tuntuu jälkikäteen kuin hurjalta kertomukselta.

Tuon saksiniekkojen yön valmisteluineen on koonnut pedantiksi tietokirjaksi Suomen Pankin entinen tiedotuspäällikkö, ylikassanhoitaja ja Euroopan keskuspankin seteliyksikön johtajana työskennellyt Antti Heinonen.

"Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa" – Otavan kustantama Heinosen kirja sopisi hyvin myös jännityskirjojen hyllyyn.

Setelien leikkausta ja vaihtoa valmisteli valtiovarainministeriöön perustettu finanssitoimikunta. Vaihtoehtoina olivat niin sanottu "balkanilainen vaihto" Kreikan malliin kahden viikon setelien vaihtoaikoineen ja mallisuoritukset Norjassa ja Tanskassa. Lopullinen toteutustapa oli kompromissi.

Pankit näkivät tilanteessa erinomaisen mahdollisuuden markkinoida talletustoimintaansa. Leikkaus koski vain käteisvaroja eikä esimerkiksi valtion ja rahalaitosten hallussa olleita varoja.

Suurimpien setelien, 500 ja 1 000 markan seteleiden liikkeessä olleet määrät vähenivät viikoittain, kun vuodenvaihde läheni.

"5 000 markan seteleistä luovuttiin joukolla eroon vasta, kun oli täysin varma tieto, että setelien vaihto tapahtui vuodenvaihteessa", Heinonen kirjoittaa.

Ja kyllä: setelien leikkaus vuonna 1946 tehtiin todellakin leikkaamalla yksityisten ihmisten isommat setelit saksilla kahtia. Setelin oikeanpuolinen osa otettiin valtiolle pakkolainana. Oikeaa puoliskoa vastaan saatiin kuitti pakkolainasta. Laina, tai se mitä siitä oli rajun inflaation jälkeen jäljellä, maksettiin takaisin kahden prosentin korkoineen kolmen vuoden päästä.

Vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Pankkipalvelut eivät olleet käden ulottuvilla. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta.

Pelko uudesta setelinleikkauksesta jäi elämään vuosikymmenten ajaksi.

Vaikeaa uskoa. Kaikki tämä tosiaan tapahtui.

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Lue lisää

Suomen Pankki ennustaa bkt:n kasvun jäävän lähelle nollaa vuoden viimeisellä neljänneksellä

USA:n presidentinvaalit käydään tänään, mutta siitä alkaa kuukausien epävarmuus – näin sijoittajat näkevät Trumpin tai Bidenin vaalivoiton

USA:n presidentinvaaleja seuraa osakemarkkinoilla neljän kuukauden epävarmuus

Naapurilla menee vielä huonommin