Kolumni

Normaaliolosuhteissa istuin työpäivinä bussissa ja metrossa yhteensä kahdeksan tuntia – kiitos koronaetäilyn aikaa ja rahaa säästyy hyvinvointiin

Kotitoimistolla vietetyn päivän jälkeen sekä kroppa että pää huutavat raitista ilmaa, Eveliina Kutila kirjoittaa kolumnissaan.

Kiitos koronaetäilyn olen viimeisen puolen vuoden aikana säästänyt aikaa ja rahaa. Hiljattain tajusin sekä säästyneen ajan että rahan siirtyneen suoraan hyvinvointini kohentamiseen.

Kaikkien pääkaupunkiseudulla asuttujen vuosien ajan olen tuskaillut työmatkoihin kuluvaa aikaa. Moneen kertaan olen ehtinyt miettiä, mihin kaikkeen käyttäisin sen ajan, joka kuluu siirtymisiin työpaikalle ja sieltä pois. Normaaliolosuhteissa etäilin yhden päivän viikossa, joten viikon neljänä muuna työpäivänä istuin bussissa ja metrossa yhteensä kahdeksan tuntia eli yhden työpäivän verran.

Bussi- ja metromatkojen aikana haaveilin erityisesti siitä, että voisin käyttää työmatkoihin kuluvia tunteja liikkumiseen. Nyt urheilusovellusten data kertoo, että liikuntaan käytetyt tunnit ovat viimeisen puolen vuoden aikana lisääntyneet. Koronaviruksen pakotettua pysyttelemään kotioloissa en edes erityisemmin päättänyt liikkua enemmän. Olen vain tarttunut lisääntyneisiin mahdollisuuksiin ja nauttinut liikkumisesta.

Kuten olen jo aiemmin kertonut, niin osan säästyneestä ajasta olen käyttänyt nukkumiseen. Mikä muu voisikaan olla parempi investointi omaan hyvinvointiin kuin pidemmät yöunet? Menen nukkumaan samaan aikaan kuin vuosi sitten, mutta herään keskimäärin tuntia myöhemmin kuin aiemmin – ihan vain koska se on nyt mahdollista.

Taloudellisia säästöjä on syntynyt, kun erilaiset sosiaaliset riennot ja toimistovaateostokset ovat jääneet pois. Loppupeleissä ei sukanvarteen ole jäänyt sen enempää kuin aiemminkaan, sillä rahat ovat menneet ulkoiluvarusteisiin ja sitä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. Normaalisti viimeistään marraskuussa liikuntaharrastukset siirtyvät sisätiloihin, mutta näissä oloissa ryhmäliikuntatunneilla kanssajumppaajiin törmäily ei houkuttele. Sateenkestävä juoksupuku ja goretex-lenkkarit mahdollistavat lenkkeilyn läpi loppuvuoden sateiden.

Sitä paitsi kotitoimistolla vietetyn päivän jälkeen sekä kroppa että pää huutavat raitista ilmaa. Kotona kökkiessä pienetkin happihyppelyt metrolta toimistolle ja toimistolta lounaalle ovat jääneet pois päiväohjelmasta. Neljän jälkeen jo laskeutuva hämäryys ei houkuttele ulos sen enempää kuin aikaisempinakaan vuosina, mutta aion reippailla läpi alkavan pimeyden kohti kevään valoa. Kun säänmukaiset varusteet odottavat eteisen kaapissa, on tekosyiden keksiminen hankalaa.

Vaikka on ihana liikkua ja nukkua enemmän, niin meidän kaikkien yleisen hyvinvoinnin vuoksi toivon pandemian pian olevan ohi ja arjen palaavan edes jonkinlaiseen normaaliin tilaan. Ihan jo sen vuoksi, että kenenkään mielen hyvinvoinnille pitkittyvä poikkeusolo ei tee hyvää, vaikka fyysinen hyvinvointi kuinka kohenisi.

Lue lisää

Jatka haaveksimista, lapsi – se on oikeus

Pandemia teki pienistä kunnista suuria

Oletko käynyt koronatestissä? – MT:n koronatestikysely kartoittaa lukijoiden testauskokemuksia

Kun Hopasta oli luovuttava