Kolumni

Nuoret yrittäjät tuovat maaseudulle tulevaisuutta ja toivoa – kuuntele kolumni Simo Rallin kertomana

"Periferiassa työ ja yrittäminen on usein myös harrastus ja kuuluu vapaa-aikaan. Se ei ole rasittavaa, kun se mitä teet on mielekästä. Myös pienet elämiskulut auttaa, ei tartte aivan perse ruvella tehdä, että saa elonsa ja asumisen maksuun. Se luo omaa vapautta. ja elämisen laatua."

Tulipa mukava mieli ja lämmin olo, kun tässä taannoin menin naapurissani toimivaan metalliverstaaseen. Vanhan sotaratsun, urhean kolmekymmentävuotiaan, faari-puimurini tyhjennysputki oli ottanut osumaa peräkärryn laitaan ja korjautin sitä pajalla.

Firma oli vaihtanut omistajaa ja vastassa oli lauma lippalakkisia nuoria miehiä, työntekijöitä ja yrittäjiä.

”Onpas hienoa nähdä nuoria kolleja, ja oikeaa tekemisen meininkiä!”, sanoin hämmästyneenä.

”Jaa, meinaakko että nuori mulukku vielä haisoo?”, kysyi eräs.

”Ei, en sitä tarkoittanut, mutta on teillä kaikilla vielä vauvanlihaa poskis”, naurahdin.

Yksi firman omistajista kertoi että heitä on nyt 13 henkeä töissä ja keski-ikä työpaikalla on 25 vuotta. Vau! Tyhjennysputki tuli kuntoon ja samalla tuli yksi uusi asiakas metallifirmalle.

Ajelin eilen Porista kotiinpäin ja pysähdyin Onnenkoskella ja söin lounasta. Ravintola oli kuin silmänsä pessyt. Yksi nuori mies palveli tiskin takana ja oli kovasti asialla. Kysyin, onkos tämä taukopaikka vaihtanut omistajaa?

”Kyllä, me viisi sisarusta aloitettiin keväällä, ollaan vielä vuokralla, ja katsotaan kuinka menee.”

Parikymppinen sälli uhkui intoa, joka tarttui myös lounastajaan. Tauosta tuli hyvä mieli.

Jotenkin on sellainen tunne, että nuoret ottaa hommaa haltuun täällä maaseudulla. He ovat huomanneet, että täällä on hyvä elää ja kaupungissa on mukava käydä. Heillä on visioita ja rohkeutta koittaa kuinka käy.

Tulee oma nuoruus mieleen. Kotona sai opin, ettei sitä nyt ensimmäisenä vierahalle töihin mennä. Halusin keksiä jotakin omaa, sellaista jolla jollakin lailla pärjää, ja missä ei ole kauheasti kilpailijoita.

Aloin kasvattaa ja myydä kuivakukkia. En tiennyt kuivakukista yhtään mitään. Siemeniä sai tilattua ulkomailta. Työtä oli paljon, mutta nuorena myös jaksoi paljon. Se, että palaute oli hyvää ja tavaraa meni kaupaksi auttoi eteenpäin.

Nyt, kun puolivuosisataa on elänyt, ei olisi enää rohkeutta hypätä täysin tuntemattomaan. Nuorena on sopivasti päätön, ei ajattele liikaa ja tohtii kokeilla. Sillä pääsee jo pitkälle!

Maaseudulla on opittu jo nuorena yrittämään. Jos ei pääse töihin, kehitetään jotakin omaa hommaa. Koulutus ja opiskelu ovat helpoin tie palkkatyöhön, mutta ei ainoa. Kaikista ei vain ole ammattikoulun jälkeen koulunpenkille istumaan, siksi olisi kannustettava myös tekemistä.

Maalla ei ole opittu jäämään toimettomaksi, vaikka työttömäksi joutuisikin. Sitten rakennetaan vaikka liikuteltava sauna tai skeittiramppi, jotta aika kuluu. Samalla puuhastelu opettaa tekemiseen ja elämän oppimiseen.

Autotalleissa ruuvataan, tuumataan, hitsataan, maalataan, neulotaan ja leivotaan. Vintin kamarissa ei ole enää aikamiespoikaa, vaan tehokas tietokonenörtti joka hoitaa omaa nettikauppaa, ja samalla ohjelmoi tietokonehommia maailmalle.

Periferiassa työ ja yrittäminen on usein myös harrastus ja kuuluu vapaa-aikaan. Se ei ole rasittavaa, kun se mitä teet on mielekästä. Myös pienet elämiskulut auttaa, ei tartte aivan perse ruvella tehdä, että saa elonsa ja asumisen maksuun. Se luo omaa vapautta. ja elämisen laatua.

Tervetulotoivotus kaikille nuorille maallemuuttajille! Täällä autetaan ja kannustetaan, ja apuakin saa varmasti, kunhan oppii pyytämään.

Yrittäjät tietää, ettei kaikki tule maksuun Sanna Marinin kukkarosta. Ittekki on tehtävä jotakin!

Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.

Lue lisää

Naapurin rouva pyysi Eevaa mattokurssille, mutta mukaan lähtikin Seppo – nyt 80-vuotias taitaja miettii kymmenettä ryijyään

Miksi vanha rakennus pystytettiin uudelleen?

"Tuntui hienolta, kun sai kuvitella olevansa hetken Hurriganesin roudari" – Suomirockin sekatyömies Vesa Kontiainen paneutui rockyhtyeen tarinoihin

Mitä yhteistä on USA:n vaaliväittelyillä, Temosen lapsilla ja Oatlyn kampanjalla? – kuuntele kolumni Olgan kertomana