Kolumni

Jatka haaveksimista, lapsi – se on oikeus

Mikä on meidän aikuisten rooli lasten tulevaisuuden haaveilussa, pohtii Eveliina Kutila.

Viime viikolla vietettiin lapsen oikeuksien viikkoa teemalla oikeus tulevaisuuteen. Teemaviikon some-kampanjassa julkkikset kertoivat, mistä he olivat haaveilleet lapsena. Videoiden tarkoitus oli rohkaista lapsia ja nuoria unelmoimaan. Ajatuksena oli kannustaa jokaista lasta ja nuorta unelmien kautta rakentamaan itselleen sellainen tulevaisuus, jonka he kokevat itselleen omimmaksi.

Suurin osa meistä on varmasti lapsena haaveillut jostakin oman tulevaisuutensa suhteen. Aika moni unelma on liittynyt johonkin konkreettiseen ammattiin, olipa se sitten leijonankesyttäjä tai palomies, opettaja tai joulukuusenkoristelija. Muutenkin lapsen haaveet ovat usein ihanan käsin kosketeltavia: kaappi täynnä sipsejä tai liukumäellä varustettu uima-allas omalla pihalla.

Itse haaveilin lapsena, että minusta tulee isona lentoemäntä. Lapsuudessani 1980-luvulla lentohenkilökunnan tehtävissä oli vielä hohtoa, minkä lisäksi ammatissa viehätti mahdollisuus matkustaa. Minusta ei kasvanut tarpeeksi pitkää lentoemännäksi ja aikuisena ymmärsin heidän olevan vastuussa muustakin kuin kahvitarjoilusta. Omalla kohdallani lapsuuden haave tavallaan toteutui, kun työskentelin matkailutoimittajana.

On helppoa puhua lasten oikeudesta haaveilla ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan, mutta mitä me aikuiset voimme tehdä sen eteen, että tämä oikeus toteutuu. Mikä on meidän aikuisten rooli lasten tulevaisuuden haaveilussa?

Ensinnäkin meidän tehtävämme on luoda lapsille mahdol­lisuus unelmointiin. Kannustaa heitä haaveilemaan, eikä missään tapauksessa dissata unelmia, vaikka ne kuulostaisivat pöhköiltä, hurjilta tai hulluilta. Päinvastoin voimme yhdessä heidän kanssaan luoda tulevaisuuden skenaarioita, joista lapset pystyvät ammentamaan voimaa unelmiinsa.

Meidän on myös autettava lapsia tuntemaan itsensä, jotta he löytäisivät sen itseään eniten puhuttelevan asian. Mikä on kunkin oma intohimo, jonka eteen he ovat valmiita näkemään vaivaa ja tekemään töitä, jotta se unelma myös toteutuu? Itsetuntemus on ehdottomasti avaintekijä oman kutsumuksen löytämisessä, ja aikuisen tehtävä on vahvistaa lapsen itse­tuntemusta.

Aikuisten tehtävä on myös auttaa lapsia saavuttamaan terve itseluottamus, jotta he uskovat unelmiensa toteuttamiseen. Unelmissa parasta on niiden toteuttaminen. Ilman luottamusta siihen, että haaveista voi luoda todellisuutta, niistä ei ole iloa pitkällä tähtäimellä. Usko itseen on paras lahja, mitä aikuinen voi antaa lapselle tulevaisuutta varten.

Nämä ovat isoja asioita, joista on helpompi kirjoittaa ja puhua kuin toteuttaa käytännössä. Kunnioittamalla lasten haaveita, kuuntelemalla heidän tulevaisuuden visioitaan ja olemalla kiinnostunut heidän intohimoistaan pääsee jo pitkälle. Olennaista on heittäytyä yhdessä haaveilemaan, koska se tekee meille aikuisillekin välillä hyvää.

Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton tiedottaja.

Lue lisää

Pikku porkkanakauppias äidille: "Riittävätkö säästöpossun rahat siemeniin?"

Hikikarpalot laukaisevat päänsisäisen myllerryksen – "Myös aivoille tekee hyvää välillä vaihtaa suuntaa"

Toiveikkaasti kohti uutta vuotta: "Pakon sanelema onkin mahdollistanut vapauden omien tekemisten suhteen"

Koronavuoden joulu – isompi, odotetumpi ja stressaavampi kuin koskaan