MT Hevoset: Voit lukea MT Hevoset -sisältöjä maksutta 8.2.2021 saakka.
Kolumni

250 itävaltalaista viljelijää sitoo jo hiiltä korvausta vastaan – Suomeenkin voidaan perustaa hiilensidontamarkkinat

Pellot, metsät ja meret ovat ainoita tiedossa ja käytettävissä olevia maanpäällisiä hiilivarastojamme. Koska useimmilla maanviljelijöillä on omistuksessaan ainakin kahta ensimmäistä, on ilmastosankarin viittaa soviteltu maanviljelijöiden harteille.

Hiilen sidonta peltomaahan on monimutkainen kokonaisuus, mutta ainakin teoriassa monilla pelloilla hiilensidontaa olisi mahdollista lisätä esimerkiksi tehostetuin nurmenviljelymenetelmin. Peltomaan hiilensidonta saattaa parhaimmillaan ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi myös tukea varsinaista ruoantuotantoa, joka tulevaisuudessakin on maatalouden päätehtävä.

Hiilensidonta on lisäpalvelu, jonka tuottaminen edellyttää paitsi perehtymistä, myös resursseja ja siksi se on korvattava viljelijöille rahallisesti. Korvaus voidaan hoitaa maatalouspolitiikan keinoin, tai vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla, jossa asiakkaat voivat ostaa hiilikrediittejä halutessaan hyvittää omia päästöjään.

Kuluneena syksynä PTT on ollut mukana tutkimassa suomalaista maankäyttösektorin hiilikompensaatiomarkkinaa maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa ja Gaia Consulting Oy:n johtamassa MAHIS-hankkeessa. Hankkeessa tarkasteltiin suomalaisia toimi­joita, jotka tarjoavat vapaaehtoista kompensaatiota myymällä hiilikrediittejä, jotka syntyvät joko metsän, maatalous­maan tai kosteikon hiilensidonnasta. Tarkoituksena oli selvittää muun muassa sitä, miten kompensaatiota tarjoavat toimijat mittaavat ja todentavat hiilivarastojen lisäystä ja millainen vaikutus hankkeilla on ilmastonmuutoksen hillintään. Lisäksi hankkeessa perehdyttiin myös kansainvälisiin maankäyttösektorin kompensaatiohankkeisiin ja niitä koskevaan säätelyyn.

Useimmiten kompensaatiosta tulee varmaankin mieleen puiden istutus. Metsittäminen ja muut metsänhoidolliset, hiilensidontaa edistävät toimet lienevätkin suosituin tapa tuottaa hiilikrediittejä maankäyttösektorilla, mutta Suomessakin on jo muutamia toimijoita kehittelemässä menetelmiä siihen, miten maatalousmaan hiilensidontaa voitaisiin lisätä, mitata, todentaa ja lopulta myydä eteenpäin.

Ulkomailta esimerkkejä tästä on jo olemassa. Esimerkiksi Itävallassa toimii kolmen kunnan aloittama kompensaatiohanke, jossa hiilensidonta tapahtuu peltomaan humuspitoisuutta lisäävin viljelytoimenpitein, ja se todennetaan toistuvilla, lohkokohtaisilla maanäytteillä.

Hankkeessa on mukana jo 250 humussertifikaatteja tuottavaa maanviljelijää. Hanke on paitsi auttanut paikallisia yrityksiä kompensoimaan päästöjään, myös parantanut viljelysmaan kasvukuntoa, vähentänyt viljelyn muita ympäristövaikutuksia ja tuonut lisätienestiä hankkeeseen osallistuville viljelijöille.

Maatalousmaan hiilensidonnassa on varmasti potentiaalia myös Suomessa, mutta avainasemassa on luotettavan laskentatavan ja läpinäkyvyyden varmistaminen. Jos ja kun peltomaan hiilensidontaan saadaan Suomen olosuhteisiin sovitettu metodologia luotua, voidaan hiilikrediiteille perustaa myös kauppapaikka, maanviljelijöiden hiilenkorjuumarkkinat. On mahdollista, että tulevaisuudessa suomalaisten viljelijöiden tuottamilla hiilikrediiteillä voitaisiin kompensoida vaikkapa kaupunkien betonirakentamista.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n maatalousekonomisti.

Lue lisää

"Vihreä kasvu on suurta huijausta" – ST1:n Mika Anttonen roimii rajusti Suomen hiilettömyystavoitetta ja näkee ilmastonmuutokseen vain yhden ratkaisun

Turvepeltojen ympäristötaakka pienenee uusien tutkimusten alustavissa tuloksissa – ravinnehuuhtouma murto-osa entisistä arvioista, ilmastovaikutuksista tieto kasvaa

Metsänhoidon suositukset täydentyvät ilmastokestävyydellä – tarjoavat jatkossa neuvoja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

Raskaallakaan metsänsuojelulla ei yksistään hallita luonnon muutosta ja köyhtymistä – "Miten käy pölytykselle tai hiilensidonnalle?"