Kolumni

Kolme avaintekijää talouskasvuun

Suomessa työn tuottavuuden kasvu on jumahtanut puoleen prosenttiin vuodessa. Se ei riitä, parempaan on pystyttävä.

Työn määrä, teknologinen kehitys ja työn tuottavuus. Siinä ovat talouskasvun avaintekijät.

Tätä kirjoittaessa ei vielä ollut tarkkaa sisältöä torstaina 10.12. julkaistusta OECD:n Suomea koskevasta maaraportista. Raportin erityisteemana on hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen.

Ei ole talousjärjestö OECD:llakaan ollut vielä tietoa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisesta, työn alla on sekin.

Suomalaisen työn tuottavuudesta sen sijaan saatiin uusi arvio joulukuun alussa, kun valtio­varainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkisti raporttinsa.

Lautakunta seuraa Suomen talouden tuotta­vuuden ja kilpailukyvyn kehitystä ja laatii siitä riippumattoman arvion vuosittain.

Suomen tuottavuuden kasvu on jumahtanut puolen prosentin vuositasolle finanssikriisistä lähtien.

Tuottavuus on taloustieteessä tuotannon tehokkuuden tärkeä mitta. Tuottavuus kasvaa, kun tuotannossa saadaan enemmän aikaan vähemmällä.

Suomessa korkean tuottavuuden perustana olevat keskeiset tekijät ovat ihan kohdillaan: instituutiot, infrastruktuuri, korkea koulutustaso, luotettava oikeusvaltio.

Sveitsiläisen tutkimuslaitoksen IMD:n kilpailu­kykymittaristossa 20 mittarilla venytettynä Suomen talous on huippuluokkaa, neljäs maailmassa.

Heikosti ei menestytty innovaatioissa tai työ­markkinoillakaan, vaikka niistä OECD:n maa­tutkijat pohjoista EU-talouttamme taas moittivat. IMD rankkasi meidät noissa sijoille 14 ja 23.

Silti parempaan on pystyttävä. Eikä auta, vaikka muillakin kilpailijoilla Euroopasta USA:han tuottavuuskehitys on sakannut.

Verrokkimaihin nähden Suomi ei ole houkutellut tuotannollisia investointeja. Investointeja tarvitaan, jotta pysyttäisiin mukana tuottavuuskasvussa ja kilpailukykyisinä maailman markkinoilla.

Korona kurittaa maailmanlaajuisesti, se ei kampita yksittäisen maan yrityksiä ja työllisyyttä. Julkinenkin talous sukeltaa tahdissa.

Paljon on myös tehty oikein koronavuoden aikana. Maaliskuussa veikattiin Suomen talouden pakittavan 15 prosenttia.

Viime viikolla Nordea korjasi omaa arviotaan kuluvan vuoden bkt-laskusta kolmeen prosenttiin.

Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.

Lue lisää

Kalastuksesta tuli brexit-neuvotteluiden polttopiste – herättäisiinkö Suomessakin nyt sen merkitykseen?

Taloustieteilijä Dlouhý ennustaa konkurssiaaltoa Eurooppaan alkuvuodelle – "Talouden käynnistäminen uudelleen on kivuliaampaa kuin EU:n aiemmissa kriiseissä"

Tilastokeskus: Suomen talous kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019

Suomen Pankin Olli Rehn: "Tuottavuuskehitys sanelee myös palkat"