Kolumni

Petopolitiikka on rahaa, ei tunteita

Miksiköhän ahmoja saa ampua poronhoitoalueella? Jotta säästettäisiin petovahinkokorvauseuroja.

Viime sunnuntain Helsingin Sanomien mielipidesivulla oli kirjoitus, jossa otettiin kantaa Suomen riistakeskuksen myöntämään poikkeuslupaan, jonka perusteella oli lupa tappaa neljän suden lauma Haapajärvellä.

Kirjoituksessa perusteltiin susien olemassaolon oikeutusta. Kirjoittajan mukaan metsästyskoirien suojaamisen vaihtoehto ei voi olla, että sudet hävitetään, jotta koirat voisivat aina ja kaikkialla olla turvassa.

Kirjoituksen lopussa todettiin, että numerot paljastavat kuinka petopolitiikkaa ohjataan Suomessa enemmän tunteella kuin järjellä.

Luonnonvarakeskuksen viime keväänä julkaiseman suden kanta-arvion ennustemallin mukaan susikanta oli 11. marraskuuta 90 prosentin todennäköisyydellä välillä 262–366 susiyksilöä. Tästä määrästä susia neljän suden osuus on prosentin luokkaa.

Kahden vuoden aikana poikkeusluvan kohteena olevat sudet ovat tehneet yli 30 000 euron edestä vahinkoa tappamalla koiria ja tuotantoeläimiä, jotka on korvattu petovahinkokorvauksiin varatuista varoista.

Poikkeuslupapäätöksessä riistakeskus katsoo, että jo syntyneet vahingot ovat erityisen merkittäviä ja enempien vahinkojen estämiseksi pyynti tulee voida suorittaa mahdollisimman tehokkaasti.

Riistakeskuksen mukaan susireviirillä ei voida edellyttää koirajahdin lopettamista, sillä esimerkiksi hirvikannan tavoitteellinen hoito estyisi. Metsänomistajilla lienee sanansa sanottavana, jos hirvikannan hoito jätettäisiin vain susille, samoin autoilijoilla.

Harvemmin yhteisiä asioita saadaan yhteiskunnassa hoidettua niin, että ratkaisu kokonaisuudessaan tyydyttäisi kaikkia. Mutta on harhaanjohtavaa väittää, että numerot paljastavat petopolitiikan ohjauksen perustuvan enemmän tunteeseen kuin järkeen.

Miksiköhän ahmoja saa ampua poronhoitoalueella? Jotta säästettäisiin petovahinkokorvauseuroja.

Petopolitiikka perustuu mitä suurimmissa määrin numeroihin kaikkien suurpetojen osalta, oli kyse sitten kanta-arviosta, poikkeusluvista tai kannanhoidollisesta metsästyksestä.

Lasketaan Tassu-havaintoja, lasketaan pentuja, pentueita, reviirejä ja pareja, analysoidaan ulostenäytteitä sekä kirjataan riistavahinkorekisteriin sattuneet vahingot ja ynnätään niiden korvaamiseen käytetyt eurot. Susien osalta seuraava etappi on suotuisan suojelutason määrittely, pelkkiä numeroita sekin.

Tästä määrästä susia neljän suden osuus on prosentin luokkaa.

Lue lisää

Dramaattinen susijahti Tohmajärvellä: Poikkeusluvalla metsästetty susi haavoittui, poliisi määräsi suurriistavirka-avun etsimään ja lopettamaan suden – aamulla lupa määrättiin täytäntöönpanokieltoon

Susipostia jälleen ministeriöön: kannanhoidollisen metsästyksen helpottaminen nyt Ylivieskan kaupunginhallituksen esityslistalla

Kolmen ahman tappamiseen myönnettiin poikkeusluvat Kainuuseen ja Lappiin

Kapinen susi lopetettiin poliisin päätöksellä Varsinais-Suomessa – susi oli lähes karvaton